Toissa aamuna lähdin kävelemään töihin koiran kanssa. Laitoin musiikit pauhaamaan korville ja mielen asetin omille taajuuksilleni - kuten aina.
Tuttua työmatkareittiä kävellessä katseeni oli maassa, jotten astu koiran p*skaan. Tosin, tässä maassa se tuo onnea. En astunut p*skaan, mutta melkein jotain yhtä vakavaa. Melkein astuin tämän päälle:
Norsu. Tuo mielettömän sulonen ja symppis eläin oli kellallaan katuasvaltissa.
Erään uskomuksen mukaan (joka on merkityksellinen aina ollu mulle) norsun uskotaan tuovan onnea. Lisäksi jostain tinan valuu-sivustolta (what?:D) luin norsun tuovan onnen lisäksi myös terveyttä. Noh, passaa mulle. Ei kai koskaan liian terve voi olla? :D
Poimiessani norsun kadulta jäin toljottamaan sitä hetkeksi. Olin aivan ihmeissäni. Mistä tämä tähän ilmestyi? Melkein astuin päälle mutten kuitenkaan astunut. Ihan kuin onnen norsu oli odottamassa, että joku käy hänet sieltä nappaamassa. Keräämässä onnen talteen.
Mä sillä hetkellä vakuutuin siitä, että tämä on merkki. Ehkä onni on kääntymässä? En tiiä. Mutta tunsin, että jotain tulee tapahtumaan. Tapahtuma sai hymyn pilkahduksen kasvoilleni ensi kerran moneen päivään.
Elämä täällä ei mennytkään kuin elokuvissa. Tällä hetkellä totean koiran olevan se paras kaveri, joka ei petä ja jätä. Varmaankin sen takia tämän löytämäni norsun merkitys on potenssiin miljoona. Ehkä se köllötteli kadulla odottaen juuri mua? Ken tietää. Aika näyttää.
Besos.
