sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Ajatuksia negatiivisuudesta ja Suomi-loma fiilistelyä

Tänään iltapäivällä pääsin duunista lomille ja nyt valmistaudun Suomen lomaan. Mä en voi kuvitella sitä fiilistä, kun
A) astun ulos Helsinki-Vantaan lentokentän ovesta ulos ja olen Suomen talvessa
B) näen siskoni ensi kertaa pitkästä aikaa, melkein 7kk jälkeen. <3
Olen todellakin loman tarpeessa. Oikeastaan se on mulle tähän hetkeen välttämättömyys. Takana on rankka kesä ja erityisen rankka syksy. Talvea kohden alkoi elämä ja olo helpottamaan, mutta sitten negatiivinen ympäristö on verottanut hyvinvoinnista ja jaksamisesta aivan liikaa. Jos elämä ei heitä kuraa niskaan, niin sitten löytyy ihminen/ihmisiä, jotka pitävät siitä huolen, että on vähintäänkin paha mieli tai halko otsassa jatkuvasti.


 
Tuntuu, että negatiivisuus on vallannut pallomme. Erilaisissa muodoissa. Terrorismi, pakolaisuus (ikävää tässä siis se, että jotkut joutuu kotinsa jättämään ja mistä syystä), seksuaalirikokset ja koskemattomuuden rikkominen, talousvaikeudet, ihmisten negatiivinen asenne, viha, rasismi, halu levittää pelkoa, ... onhan noita mm. media ja some pullollaan. Tai ehkä ne ovat olleetkin jo, mutta ne ovat esillä paljon enemmän. Tai sitten kauheuksien kohdistuessa länsimaihin ne ovat jotenkin kauheampia asioita. Onhan nuo pommit paukkunu mm Lähi-Idässä vuosien ajan.

Olen havahtunut siihen, kuinka suuri merkitys on negatiivisuudella ympärillä olevaan maailmaan ja ihmisiin. Se tarttuu helposti ihmiseltä toiselle ja sitä tahattomasti levittää vielä eteenpäin. Mä ajattelen, että on luonnollista saada purettua paha olo ulos, jolloin kohteena on usein ympärillä olevat ihmiset tai vaikkapa materia (esim. ovien paiskominen, tavaroiden heittely ja rikkominen tms).

Paha olo ei oikeuta kuitenkaan käyttäytymään huonosti, vaikka tiettyyn pisteeseen itse ainakin ymmärtäisin pahasta olosta johtuvan huonon käytöksen. Elämässä on vaikeita aikoja, traumoja jne., mutta niihin tulisi hakea apua, jos ne alkavat valtaamaan elämää ja käytöstä liikaa. Se on hyväksi ihmiselle itselleenkin. Ei onnellista elämää eletä negatiivisuuden kautta. Lisäksi sellainen käytös saattaa karkoittaa ihmiset ympäriltä.

Samalla tavalla kuin positiivisuus leviää eteenpäin kulovalkean lailla, tarttuu se negatiivisuuskin. Itse olen lopen uupunut negatiivisesta ympäristöstä, jossa olen joutunut nyt viime aikoina pyörimään. Yrityksistäni huolimatta en ole onnistunut välttymään negatiivisen fiiliksen vaikutuksista vaan olen ollut kiukkuinen, v***uuntunut, väsynyt ja siirtänyt pahaa fiilistä eteenpäin. Enkä tykkää siitä yhtään. Mieluummin hymyilisin ja nauraisin. Se on paljon kivempaa. :)

Haluan Suomen lomallani nauttia lomasta, läheisistäni ja tehdä asioita, joista diggaan ja jotka saavat mut rentoutumaan. Kuten lenkkeillä ja katsella elokuvia. Ja eritoten nukkua! Lisäksi syödä paljon suomalaista perinneruokaa. Hernekeittoa, läskisoossia (josko saisi?), perunaa, ruisleipää ja juoda ainakin 10 litraa maitoa. :D


Hyvää alkavaa viikkoa! :)  
Puspus. Besos. <3

Ps. Tähän loppuun biisi, jonka J mulle eilen soitatti DJ vehkeistään ja mä rakastuin biisiin heti ekan 5 sekunnin aikana. En tiiä miksi. Ja tänään oon luukuttanu repeatillä. :D


lauantai 16. tammikuuta 2016

Minireissu Andalucian historian sydämeen

Córdoba. Tuo Andalucian tuntematon helmi, joka on aivan liian aliarvostettu suhteessa sen historialliseen merkitykseen ja kauneuteen. Córdoban historia ulottuu arabien sekä roomalaisten hallintakausille asti.


La Mezquita on rakennettu 700-900-luvuilla, joka on siis edelleen pystyssä ja turistikohde. Se on siis entinen moskeija, mutta nykyään on kristinuskon kuuluva kirkko. Katolta löytyy siis ristit. Jos ajatellaan sitä edelleen moskeija se olisi maailman kolmanneksi suurin moskeija. Tätä kunniaa se siis ei virallisesti saa. Mutta kaunis ja vanha kuin mikä. 






Kaupungista löytyy Rooman aikaisia raunioita, jotka on haluttu säilyttää. Niitä löytyy keskeltä kaupunkia ja oikeastaan vähän joka puolelta Córdobaa. Hotellilta käveltäessä moskeijalle ylitimme joen roomalaisten rakentaman sillan kautta. Toki sitä on kunnostettu ja pidetty hyvässä kunnossa, mutta silti siitä huokui vuosien mittaa kerätty ajan patina ja se fiilis.

Roomalaisten rakentama silta.

Tuli syötyä ja juotua hyvin. Maailman parasta salmorejoa löytyy täältä! Tiedoksi vaan. :D Salmorejo on samantapainen kuin sen juotava gazpacho, mutta tämä on se soppa-versio. Kumpikin on ihan alkujaan córdobalainen ruoka/juoma ja sen tuolla huomasi. Ne paikalliset tietää kuinka se tehdään!  Ñam! 


Vietimme puolitoista päivää Córdobassa eli sikäli reissu jäi lyhyeen. Tarkoituksena oli kummallekin lähinnä irtiotto arjesta ja mulle uudet kokemukset. :) Mutta minä palaan kyllä. J on sieltä kotoisin, joten en usko tämän jäävän viimeiseen kertaan. Lisäksi se ei ole kaukana; 150km rannikolta pohjoisen suuntaan ja noin 2 tuntia ajoaikaa. Ei huono. 


Kameroiden ja kuvien suhteen en ollut niin onnekas. Puoljärkkäri hyyty ja kännykkä valitti tallennustilan loppumista vaikka asetuksissa näkyi tilaa olevan. Joten kuvat jäivät liian vähiin. Ja kuinka rakastankaan kuvien ottamista! :( Jokusen sain kuitenkin tännekin poimittua. :) 

Uudelle vuodelle tein lupauksia, joista muutamia mainitakseni matkustelu, uudet kokemukset ja elämästä nauttiminen alkoi nyt heti alkutuimaan tällä mahtavalla Córdoban reissulla. Tästä on hyvä jatkaa. ;)

Huomen illalla lähden lentokentälle ja yhden maissa yöllä lähtee sitten lento. Lento minne? No Suomeen!! Olen niin odottanut pääseväni kotiin käymään melkein 7 kuukauden jälkeen. Toivoin pääseväni talviseen Suomeen ja sehän on toteutumassa. Ihan huolella! Täällä oli eilen +20 ja huomiseksi Suomeen on luvattu -30, ellei jopa -40. 50-60 asteen lämpötilaero tuollai äkkiseltää voi jopa suomilikan vetää kohmeeksi, mutta ei haittaa! Vaatetta vaan päälle. Ja helppohan se on nauttia talvipakkasista vain viikon verran. Eri juttu on asua ja palella koko talvi. Vähän jänskättää miten reagoin valon määrään. Eli siihen kun sitä ei niinkään ole. :D

En malta odottaa näkeväni siskoani sekä muutenkin perhettä ja kavereita. <3 Siskoani olen ikävöinyt jo monta kuukautta ja varsinkin reissun lähestyessä ikävä sen kuin vain on kasvannut. Onnen kyyneleet tulevat jo nyt silmiin pelkästä ajatuksesta, että kohta saan halata häntä. Se ei tule olemaan mikään hellä halaus vaan kunnon rutistus. <3

Hyvää viikonloppua!
Puspus. Besos. <3

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Vuoden 2016 ekat kuulumiset

Joulu ja uusivuosi tuli ja meni. Tänne ehtinyt kirjoitella tässä joulun pyhinä, kun töitä on riittänyt sekä sitten toki juhlapyhät ja se juhliminen sekoittaa pakkaa. Ja tämän maan kalenteri on täynnä kaikenlaista pyhää juurikin joulun alla. Nämä vaan rakastavat fiestoja. :D Sitten J on vienyt osan huomiostani sekä ajastani. Ja se on ollut mulle ihan fine. Ei ollut reilut kuukausi sitten. Hmm...

Jouluna olin J:n kanssa pomon luona syömässä suomalaista jouluruokaa. Pöydässä oli ne tärkeimmät ruoat, paitsi maksalaatikko. Pomo oli ite väsännyt laatikot. Sillä välillä on vähän ylimäärästä energiaa. :D Espanjalainen J pääsi suomalaiseen joulupöytään ekaa kertaa elämässään ja kehui kovasti - erityisesti porkkana- ja perunalaatikkoa. :) Oli mukavaa tarjota toiselle erilainen joulu.

Uutenavuotena sitten kävimme J:n kanssa syömässä raflassa. Tai siis yritimme. Alkuruoan jälkeen J kävi ärähtämässä ja sanomassa, että lähdemme. Saimme odottaa 25min ja viisi kertaa pyytää itse menu-listoja eikä kukaan alkuun noteerannut yhtään. Olimme siis varanneet pöydän ja tiesivät meidän tulosta. Yli tunnin odotuksen jälkeen olimme saaneet alkuruoat ja ymmärtääkseni pääruokiamme ei oltu aloitettu edes valmistaa. Tässä vaiheessa kello nyki melkein puol 12, joten se oli soronoo! Oli lähdettävä aukiolle ottamaan vastaan uusivuosi 2016 muutaman muunki fuengirolalaisen kaa. :D

Espanjalaiseen UV kulttuuriin kuuluu, että vuodenvaiheessa kellon pimputtaessa 12 kertaa jokaisella pimpautuksella syödään yksi rypäle eli yhteensä 12 rypälettä - tuomaan onnea. Sitten skumppaa päälle. Tietenkin. :D Vuodenvaihtumisen jälkeen hypättiin kaverin autoon ja lähdimme kohti Malagaa. Siellä sitten partyt olivat vähän eri sfääreissä kuin Fugessa. Jengiä riitti joka puolella. Aamu ysin maissa olin kotona Fugessa ja painoin pääni tyynyyn. Vietin samalla ainokaista vapaatani ja mikäs sen parempi tapa kuluttaa ainoa vapari kuin palautuminen rankasta illasta ja yöstä. :D

Muuten mun elämä on ollut töitä, salia ja J. Normielämää. Mutta tänään lähdemme J:n kanssa vähän pienelle irtiottoreissulle Córdobaan. Voi että. Mä kerron myöhemmin lisää!! ;) Nyt pakkaamaan ja valmistautumaan. Spanski on heti aamutuimaan myöhässä. Mutta maassa maan tavalla. Joten odottelemme. :D


Hyvää sunnuntaita ja alkavaa uutta viikkoa!
Puspus. Besos. <3