Mitäs sitten kun kuntosalisoppari loppui?

Tossa vähän aika sitten mulla päättyi 18kk:n soppari salille. En tykännyt siitä salista kovinkaan paljoa, etenkään, jos siellä oli ruuhka-aika. Se oli niin täynnä, että ainoa ongelma ei ollut laitteille jonottaminen tai kyttääminen vaan lisäksi esim. vapaapaino-puolella oli niin ahdasta välillä, etten uskaltanu treenata siinä pelossa, että joku saisi 10kg käsipainosta päähänsä. Ja kuitenkaan kenenkään ei pitäisi joutua rajaamaan treenialuettaan 1,5m x 1,5m alueeseen. Kyllä mä toivon, että mä saan vähän tilaa mun puhinalle ja puuskutukselle sekä hien ja veren roiskumiselta. :P

Niin, mitäs sitten? No, sitten keksitään jotain muuta. Ei oikeesti tarvitse olla salimahdollisuutta, että voi treenata. Se salittomuus on huono tekosyy. Etenkin, kun nykypäivänä on netti pullollaan kotitreenivideoita, joissa ei tartte olla mitään välineitä. Ja jos esim. kahvakuula tai käsipainot kotoota löytyy niin on tekosyy, ettei ehdi, voi tms. treenata. Kun ei tarvitse edes kotoa poistua. :D

Mulla on kotona 8kg kahvakuula, jumppapallo ja vastuskuminauha sekä broidi toi mun kahdet 15kg käsipainot. Ainii! Ja kehon omapaino. ;) Pikkusen mielikuvitusta ja googlen ihmeellistä maailmaa peliin niin nou hätä!

Nykyset treenivälineeni. - ja itse linssilude tietysti. :D

Eilisillan kotipuntti, vuorossa oli kädet ja vatsat. Valolla ja varjolla saa illuusioita aikaan ;P

En muista olenko kertonut, että mä en diggaa pyöräilystä enää juurikaan ollenkaan. Jos en, niin nyt kerroin. En tykkään fillaroinnista ainakaan jos meet aikataululla johonkin (esim. duuniin, kouluun), sellainen sunnuntaiajelu kivalla kelillä on toinen juttu :)

Noh, eilen kuitenkin löysin siskon pyörän vara-avaimen, tsekkasin että päälipuolin oli kondiksessa. Päätin olla reipas tyttö ja lähteä fillarilla iltavuoroon. Huolimatta siitä, etten siitä niin pidäkään. Läksin ajoissa (onneksi!) ja totesin heti, että ketjut on kyllä löysällä eikä niitä ole rasvattu ihan hetkeen, joka tarkoittaa pidempää ajanjaksoa kuin tätä edellis talvea. Ensimmäisen 2km jälkeen olin aivan loppu. Pidin ekan tauon. Vettä alkoi satamaan ja vastatuuli, tietenkin. Lisäksi totesin, että satula on sen maagiset 2cm liian matalalla ja homma meni sen takia ihan kirjaimellisesti aivan reisille.  :D Noin 2k ennen duunipaikkaa alkoi takarengas "pompauttaa" pikkusen, joka paheni kyllä niin pahaksi, että viimenen 1km meni kävellen pyörää taluttaen. Voi saa.....!!! Ei kyllä ollu yhtää voittaja-fiilistä, kun lähdin tekemään jotain mun mukavuusalueen ulkopuolelta. :D

Nyt olen kyllä uskomattomasti haalinut itselleni töitä. yhen päivän vapaapäivillä. Huhhuh. No mutta hyvillä yöunilla, ruoalla ja treenillä jaksaa. :) Huomenna tulee tasan 4 viikkoa, kun on lähtö. Jesh! Onko jo hyvä aika alkaa laskea aamuja? ;D

Nyt kohta justiin saunaan, iltapalaa ja natinati. Huomenna aamuvuoro.

Puspus. <3

P**ka viikko sisälsi myös jotain aivan mahtavaa

Moni aamuvuoro on alkanut kiukkusissa merkeissä, syynä milloin mikäkin. Reilun viikon ajan aikaiset herätykset ovat olleet osa elämääni ja työputket alkaneet painaa päälle. Lisäksi torstaina pomon pyynnöstä tein melkein 14 tunnin työpäivän. Ja perjantaiaamusta taas töihin. Huh.

Viikonlopun vapaapäivät menivät harakoille, koska tästä maailmasta löytyy pahoja ihmisiä aiheuttaen pahaa niille ihmisille, jotka eivät sitä ansaitsisi. Mä todella todella harvoin toivon kenellekään mitään pahaa, mutta tässä tapauksessa toivon, että niin makaa kuin petaa. Eiku miten se meni..? :D Noh, karma. 

What goes around, comes around.

Mutta tätä viikko sisälsi myös jotain aivan superia! Nimittäin hommasin itselleni lentoliput Epsanjaan murun luokse. Jee! Tämän kerran vielä on hommattuna paluulippu, mutta seuraavalla kerralla toivon ja uskon, että tulee hommattua vain menolippu. Jihuu! Ja ainii!! Ja pitää hommata menolippu meijän karvaselle lapselle Lucalle myös! :) Lisäksi saimme F:n kanssa vahvistuksen, että kämppäkin tuolle ajalle on kondiksessa. :)

Hippusen on jo suunniteltu aktiviteettiä ja muuta tekemistä. Toukokuun alussa alkaa lätkän MM-skabat, joten siitä ammennetaan lomallemme tekemistä. Suomi-baariin tsekkaa Leijonien matseja! :D F tykkää enemmän jääkiekosta kuin jalkapallosta (tää on siis huikeeta, koska puhutaan kuitenkin espanjalaisesta miehestä!). :) 

Kuva täältä.

Yllä olevasta kuvassa on Andalucia, Etelä-Espanja. Tukikohtamme on siis Malaga, siellä on minun toinen kotini. Siellä myös asuu F ja minun espanjalainen perheeni. F ja hänen perheensä on alkujaan Sevillasta (eng. Seville), josta he muuttivat Malagaan F:n ollessa pieni poika. Sevillassa kävimme viime elokuussa, kun vietin kesälomaa Espanjan auringon alla.
Granadassa kävin vaihtoaikoina tekemässä päiväreissun - yksin. F oli aika hermostunut minun reissatessa yksin, etenkin kun tiesi, että matkani kestäisi iltahämäriin. Pyysi minua jättämään puolijärkkärikameran kotiin, jotta olisi yksi arvokas asia vähemmän hyökätä kimppuuni.
Nyt tulevan loman aikana olisi suunnitelmissa suunnata Gibraltarille hengaamaan apinoiden kanssa. Eli omien joukkoon. :D Ja passi mukaan, koska niinkuin kaikki tiedämme niin sehän kuuluu Iso-Britannialle eikä Espanjalle. :)

Lisäksi eilen mulla oli treffi-ilta parhaan ystäväni kanssa. Kävimme syömässä, yksillä Metrossa sekä loppuhuipentumana Luokkakokous-leffa. Oli kyllä niin mieltä nostattava ilta ja viikonlopun pelastus. <3

Eli jos jotain p*skaa niin jotain hyvääkin. Positiivisin mielin kohti ensi viikkoa. Huomenna taas sorvin ääreen pariksi päiväksi. Sitten yksi päivä vapaata. Yksi töitä. Yksi vapaapäivä. Viikonloppu töitä. Mutta onneksi voin sitten lomalla levätä. ;)

Haluankin toivottaa kaikille positiivisia fiiliksiä kohti tulevaa uutta jännittävää viikkoa. Muistakaamme, että koskaan ei voi tietää, mitä kohta/huomenna/ensi viikolla/jne. tapahtuu, joten korvat silmät mieli auki ja kohti tuntematonta! Muistetaa myös kohdella toisiamme niinkuin tahdomme itseämme kohdeltavan, koska paha saa aina palkkansa ja hyvä lähtee aina kiertämään. Sinun hymysi voi pelastaa jonkun päivän.

Eiköhän näillä tsemppauksilla saada uusi hyvä viikko aluilleen huomenna. :D

Puspus. <3

Pieni iso mies

Viikonloppu oli mahtava siitä huolimatta, että olin koko viikonlopun aamuvuoroissa, aamulla pään tyynystä irtisaaminen tuntui raskaalta, töissä sai painaa duunia urakalla jne. Lauantai-iltapäivästä lähdin nimittäin Lahteen T:n luo, sillä siellä minua odotti eräs herra. Herra, jolle hetki sitten kilahti mittariin 3v 6kk ja jatkaa kasvamistaan hurjaa vauhtia. Kummipoika <3 

Tässä on palomies, mutta "palomiesauto" jäi vielä uupumaan. :D

Katselin hetken aikaa vierestä, kun äiti ja poika yhdessä touhusivat, vaihtoivat ja kokeilivat vaatteita, tuli mulle niin suuri onnellisuuden tunne T:n puolesta. Äiti ja sen pieni mies. <3

Kotiin lähteissä pitihän sitä nyt se "pakollinen" hissiselfie ottaa. :D Naama näytti vähän miltä näytti, joten rajattiin se sitten pois, niin ei tule kellekään pahaa mieltä. Pikkuisen jätin hymyä näkymään todisteeksi siitä, että mä yritin. :D

Ihana LV-laukkukin pääsi ulkoilulle ensikertaa. Koko talven ollut jemmassa odottamassa ulkoilutusta ja nyt se sitten vihdoin pääsi. En oikein mieltänyt/osannut käyttää sitä talvella keskellä lumi/räntä/vesisateita. Kevään ja valon tullessa se sopii paljon paremmin kannettavaksi. Mun mielestä. :)

Puspus!

2viikon liikkumiset ja 5päivän pöperöt

Kerroin aikaisemmin kuinka F:n kanssa vietetty loma sai, ja saa aina, minut paisumaan kuin pullataikina. Liikkumiset jäävät (suhteessa normaaliin) vähiin, mutta sen sijaan ruoan määrä ja laatu sen kuin kasvavat ja huononee. F tekee hyvää ruokaa, ei sillä, mutta liian hyvää. Ruoasta saatu energia ja sen kulutus eivät oikein kohtaa. 

Näin ollen, kun F lähti takaisin Espanjaan, oli minun aika ottaa (taas) itseäni niskasta kiinni ja laittaa niin safkat kuin liikkumisetkin ruotuun. Puntilla rauta painoi entistäkin enemmän, vaikka sitä ittensä olikin määrällisesti vähemmän kuin normaalisti. Päätinkin jättää punttihommat vähemmälle ja antaa kyytiä pöhölle Apostolin kyydillä. Kävelin töistä kotiin useamman kerran sekä koirakin diggasi, kun sen kanssa kävi lenkillä. 

Ajattelin listata tähän alle nämä parin viikon liikkumiset. Muuten tämä lista on aika normi lista mun treeneistä, ainoa vaan että tosiaan salilla kävin vain muutaman hassun kerran.

Ma 23.2. 

6,5 km kävely
Ti 24.2. 

Salitreeni

Ke 25.2. 

6,5 km kävely

To 26.2. 

6,5 km kävely

Pe 27.2.

- 

La 28.2. 

Salitreeni

Su 1.3. 

8,2km kävely

 
MA 2.3.
Aamupala:
kaurapuuro, raejuustoa, hamppuproteiinia, vadelmamehukeitto (sokeroimaton)

Lounas:
Hernerokkaa, kananmunaa, näkkäriä

Välipala:

Proteiinijuoma, banaani

Päivällinen: 

Salaatti; jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, kananmuna, oliiviöljy, viinietikka, suola

Mieliteko: 

2 juustoviipaletta ;D

Välipala: 

Banaani 

 6,5 km kävely

Iltapala: 

Salaatti; jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku, kinkku, juustoa, kananmuna, oliiviöljy, viinietikka, suola

TI 3.3. 

Aamupala: 

3 leipää, kananmunaa, kinkkua

Kahvia

Välipala: 

Maitorahkaa, vadelmamehukeitto, hamppuproteiinia

Lounas: 

Kasviksia (papuja, porkkana, herne, maissi), proteiinipasta, kananmuna 

Välipala: 

Kahvi, banaani

Salitreeni

Päivällinen: 

Perunaa, lihasuikalekastike, salaatti

2,7km palauttava lenkki

Iltapala: 

Omena, vettä

KE 4.3. 

Aamupala: 

Kaurapuuro, mehukeitto, raejuusto

Lounas: 

Pastaa, suikalekastike, salaattia

Välipala:

Proteiinipatukka, kahvi

Päivällinen:

Pastaa, suikalekastike, salaattia

Iltapala: 

Leipää, kinkkua, kananmuna

Vihreä tee hunajan kera

TO 5.3.

Aamupala: 

Leipää, kalkkunaa, kananmunaa

Kahvia

Välipala: 

Banaani

Kahvia

Lounas:

Suikalekastike (on tämä riittoisaa! :D)

Salaattia; jäävuorisalaatti, kurkku, tomaatti, sipuli, oliiviöljy, viinietikka, suola

Välipala: 

Banaania

Kahvia

Salitreeni

Välipala: 

Palautuspatukka

Päivällinen: 

Hernekeittoa, kananmunaa

Leipää

3,4km palauttava lenkki 

Iltapala: 

Salaatti; jäävuorisalaattia, kurkkua,tomaattia, sipulia, tonnikalaa, auringonkukkaöljyä, suolaa, viinietikka

PE 6.3. 

Aamupala: 

Kaurapuuro, raejuusto, mehukeitto

5,5km kävely

Välipala: 

Rypäleitä

Lounas: 

Makaroni, suikalekastike (no nyt se loppui!! :D)

Raejuusto, kurkku

Välipala: 

Rypäleitä

Päivällinen:
Salaatti; tonnikalaa, jäävuorisalaattia, kurkkua, tomaattia, sipulia, rypäleitä, auringonkukkaöljy, suola, viinietikka

LA 7.3.
6,5km kävely
SU 8.3.
7,1km kävely

Pahin pöhö on jo pois. Jeah! :)

Voiko enää epäselvempi postaus olla? Mun mielestä tämä oli hyvä tapa esittää asiat, mutta toki kun itse tiedän kuviot ja systeemit. Mutta entä siellä ruudun toisella puolen? Nii en tiiä. :D

Mä olen viettänyt pitkiä (3 päivän) vapaita tässä ja nauttinut. Huomenna taas lähdettävä töihin loppuviikoksi. Mun salisoppari vanhenee tällä viikolla, enkä uutta aio kirjoittaa. Syystä, että se mun sali ei nyt niin bueno ole, että alkaisin siitä sitä täyttä hintaa maksamaan. Tämä 18kk soppari, jolla tähän asti on menty, on opiskelijahinnalla. Se sitten niiku tarkoittaisi, että uusia tuulia treenihommiin. Katsellaan mitä keksittäisiin. :) 

Hyvää keskiviikkoa! Puspus.

Siedätyshoitoa pelkoon

Olen kovasti nauttinut noista kotimatkakävelyistä (eikö se koti- eikä työmatkakävelyä ole, kun kävellään kotiinpäi eikä töihin? :D). Maanantaina kävelin aamuvuoron jälkeen sekä torstaina ja keskiviikkona iltavuoron jälkeen. Tiistainahan kävin tekemässä salitreenin niin kävelyt jäi välistä.
Itse reissun päällä käydään läpi monenmoista tunnetta läpi. Päiväsaikaa, kun on valosaa, ei siis ole mitään ongelmaa. Mutta kun päivän valo vaihtuu illan ja yön pimeydeksi, niin tulee yksi pieni ongelma. Mielikuvistukseni.

Mun mielikuvitus on aina ollut erittäin vilkas enkä ihan suoraan sanottuna "osaa" aina luoda eroa todellisuudelle ja epätodellisuudelle. Elokuvat on yksi hyvä esimerkki. Tiedän ja ymmärrän, että vuosikymmeniä sitten kuollut mustatukkainen pikkutyttö ei oikeasti tule televisioruudun läpi tappamaan. Mutta mun mielikuvitus ei sitä ymmärrä. Sen takia kauhuleffat eivät ole suosikkejani.

Tuossa kävelymatkalla on jonnin verran tienpätkiä, että kummallakin puolella tietä on metsää. Paikoittain synkähköäkin metsää ja pimeys tekee siitä vielä synkemmän. Keskiviikkoiltana aina välillä kaverinani oli kuu, joka puolikkaanakin antoi kivasti valoa. Mutta torstai iltana taivas oli täysin pilvien peittämä sekä paikoin oli lumet sulanu ja maa paistoi läpi. Pimeää oli.

Normaalisti mun mielikuvitukseeni kuuluu luonnollisestikin metsän elukat, jotka toki ovat ihan todellinen "uhka". Mutta kyllä ne ihmistä sen verran pelkää, että pysyvät siellä missä ovatkin. Mutta torstaina sitten yhdellä metsäpätkällä (nauran jo täällä valmiiksi :D) katselin ympärilleni, taakseni ja vilkuilin metsän laitamille siinä pelossa jotta nään mörön. Kyllä. Mielessäni oli sillä hetkellä muumien mörkö ja odotin näkeväni sen jonkun kuusen vieressä. Tilanteen jälkeen kyllä nauroin itselleni. :D

Toinen metsäpätkä on juuri ennen kotiani. Siinä pelkään kaikista eniten. Pelkään vaikka olen koirankin kanssa. Kyseisellä pätkällä kulkee mm. peurojen polku ja yli 10 vuotta sitten tällä paikalla on karhuja tullut vastaan aamuhämärässä. On kylläkin erittäin harvinaista, että meijän pitäjällä karhuja on, mutta joskus ne eksyvät tänne. Tuo kokemus on jäänyt mieleeni ja sen takia edelleenkin pelkään juurikin kyseistä metsäpätkää.

Kuva

En kykenisi kävelemään tuota matkaa kotiin pimeällä jos mulla ei olisi musiikkia pauhaamassa korvissa. Se sulkee muun maailman ympäriltä (paitsi sen mitä voin nähdä) sekä musiikkiin keskittymälllä voin vähentää pelkoani. Olen kyllä aika ylpeä, että olen kohdannut pelkoni. Ennen liikuin pimeällä vain koiran kanssa. Mutta nyt päätin kohdata pelkoni ja kahtena iltana olen selvinnyt hengissä. Ei mörkö eikä metsän elukat ole mua vielä vieneet. :D

Vaikka kyseessä onkin vain tämmöinen hassu pelko ja joka ei sen kummemmin elämää hankaloita tms., on sen kohtaaminen ja käsittely hyvinkin palkitsevaa. Myöskään sen pelon läpikäyminen/helpottuminen/voittaminen ei käytännönelämääni juurikan muuta suuntaan taikka toiseen, mutta psyyketasolla nämä ovat niitä rohkasevia potkuja persauksille. Elämässä tulee vastaan pelottavia asioita ja tilanteita, mutta uskon, että juurikin tällaiset pienet onnistumiset antavat rohkeutta ja itseluottamusta tarttua tilaisuuksiin ja hetkiin pelosta tai jännityksestä huolimatta. :)

Hyvää alkanutta viikkoa! Puspus.