Avautumista ihmedieeteistä

Nyt tulee taas ja tuutin täydeltä! Mun mielipiteitä nimittäin. :D Tällä kertaa aiheenani sellainen kuin ihmedieetit. Mitä kaikkea nuo nyt pitävät sisällään; esim. ihmelitkut, joita juodaan ateriasta toiseen, päivästä toiseen, viikosta toiseen. Lisäksi pussikeitot, 500kcal-per-päivä-dieetti,.. Huh ja puh!

Mä kutsun näitä kaikkia yhteisnimityksellä "laiskan ihmisen laihdutukseksi". Sitä ne on. Ei paljon ihmisen täydy mitää tehdä laihtumisensa eteen ja voivoi kun sitten se ei ole pysyvää tai tuhoaa terveyttä. Mun jakeluun ei mene ajatus siitä, että syö sontaa, mutta ihmepillerit, -litkut ja mitä näitä nyt on, pelastaa lihomiselta. Miksi puhdas ruoka ei enää kelpaa? Koska laihtuminen teettää päänvaivaa terveellisine resepteineen, pitää kokkailla kauheesti, tms?

Lisäksi kun kattoo, mitä nää ihmedieetit oikeasti pitävät sisällään niin hui! Niin paljon kaikkea ja puolistakaan kemiallisiata nimistä en ymmärrä mitä ne ovat. Ja kemiallinen moskako se nykyään on elimistölle hyväksi? Ei sen puoleen, kyllä normiruoassa ja siinä luomussakin on kaikenmaailman aineita. Mutta että koko ruokavalio perustuu suurimmalta osalta kemiamömmöihin?

Mitäs sitten, kun henkilö uskottelee itselleen yrittävänsä laihduttaa; käy salilla treenaamassa niin, ettei edes hiki tule tai hengästy sen kummemmin, ja treenin jälkeen esim. kävelee Heseen tai kauppaan namihyllyille. Olemme varmasti kaikki kuulleet tämmöisen faktan että laihduttamisesta 80% työstetään keittiössä eli ruokavaliolla. Näin se on - oikeasti. Se treenin hyödyt voi pilata laihduttamisen kannalta.

Ja se "vaivan näkö", se  se vasta on tekosyy, ihan oikeasti. "En osaa laittaa ruokaa" ei ole mikään syy. Jos kykenee toimimaan keittiössä niin, ettei polta vettä kattilan pohjaan, niin kykenee ruoat tekemään. Riisien keittäminen, kanafileet pannulle, kurkku pilkkominen ja TADAA! Siinä esimerkki simppelistä lounaasta. Ei se ole tähtitiedettä. Ei se vaadi taitoa. Se vaatii halua pitää itsestään huolta. 

Tässä taas minun pieniä ajatuksia näin sunnuntai aamupäivään. :D

On siis kevät.

Tänään on mulla ja F:llä 547-päivä eli 1v ja 6kk yhdessä oloa. <3 Joo, tiedän. On vähän teinimeininkiä laskea nämä kuukaudet, mutta puolustaudun sillä, että tämmösessä parisuhteessa nämä pienet merkkipäivät ovat isoja juttuja. Tuosta ajasta me olemme fyysisesti yhdessä olleet vain noin 5kk ajan, muuten se on Skype- ja Whatsapp-elämää. Että nii! Hyvää 547-päivää meille! :D <3



Ps. Eilen tapahtui jotain mieletöntä!! Myöhemmin siitä lisää. Mutta muistutampa kuitenkin vielä tähän väliin; unelmat elää ja toteutuvat, jos laitat ne toteutumaan. Ne ei toteudu ilman toteuttamista. Uskalla lähteä tekemään irtiotto ja katso minne maailma ja elämä voivatkaan viedä. Saatat löytää jotain, mikä muuttaa koko loppuelämäsi.

Asioista kukkaruukkuihin

Se fiilis, kun tiedät, että on kevät ja vaatekauppoihin alkaa virrata uusia kevät/kesävaatteita! Ja se, kun menet niitä sinen nettisivuille tiiraamaan!

Se fiilis, kun silmäsi ammottavat pyöreinä innostuksesta kaikesta siitä, mitä haluaisit ostaa. Näet silmissäsi itsesi jo tulevana kesänä niissä vaatteissa ja outfiteissa.

Se fiilis, kun muistat, että olet muuttamassa ulkomaille ja tavoitteenasi on päästä eroon edellisistä vaatteista eikä hommata niitä lisää.

Blaah.

Niin kovin haluisin shoppailla ja ostaa kaikkea kivaa. Etenkin kuumottaa, kun laskee päiviä, että istun lentokoneessa kohti Espanjaa. Täytyy kuitenkin yrittää tyytyä noihin kesähepeneisiin, mitä tuolla on odottamassa, että joku pelastaisi ne multa. :D

Olen tässä nyt syönyt aika hyvin kunnon ruokaa satunnaisia herkutteluja unohtamatta. Tosin, toissa viikonloppuna, kun J:n kanssa vietettiin rafla&leffa-iltaa ja tuli syötyä irttarei, heräsin yöllä ystäväämme Yrjöä tapaamaan. En tiedä mistä johtui, karkeista vai jostain muusta, mutta seuraavana päivänä ei ollut mitään ongelmaa syömisen tms. kanssa.

Noku kaikki muutki. :D (on muuten ihan "naturelli" kuva, ei mitää filsui tai muutakaan. Ainoastaa kuvasta on rajattu jotain ei niin nättiä ja epäolennaista tälle kuvalle :D). Eikä oo se aamun ensimasu vaan tässä vaiheessa oli jo ehditty juomaan aamukahvia x2 ja puuro raejuuston ja mehukeiton kanssa. Je!

Olen saanut pidettyä makeanhimon poissa ihan vain syömällä. Kyllä se riittävä syöminen ja ruoka (ah<3) on ratkaisu niin moneen vaivaan ja ihan yleistilaan. Tuli tässä justiisa mieleen, kun F on valittanut rankkaa väsymystä, ruokahaluttomuutta jne. Kävi toissa päivänä ihan lääkärissäkin ja menee verikokeisiin tänään.

Noh, kuitenkin kun mä kävin hänen kanssaan läpi vähän elämää niin ihan sellainen pikkukombo tuli ihan ekalla sekunnilla mulla mieleen; ruoka&lepo. Keskimäärin mies syö päivässä ehkä puolet siitä, mitä minä syön. Jos sitäkään. Tai sitten koittaa kompensoida vajausta kokiksella tai suklaalla. "Kun ei ehdi". Se on totta, että hän on tehnyt töitä paljon. Yöuniikin on tämä vaikuttanut. Väsyttää, mutta uni ei tule. Stressireaktio?

F itse hoki mulle, ettei tunne olevansa stressaantunut mistään asiasta, mutta kun eihän stressi ole pelkästään sitä, mitä me kutsumme puhekielessä. Eli on kiire, monta rautaa tulessa jne. Elimistö altistuu stressireaktiolle jo pelkästään kun ei saa riittävää huilia eli kunnon yöunia ja polttoainetta eli safkaa. Sitten se kroppa käy ylikierroksilla ja väsyyhän siinä. Ja voin sanoa, että nyt puhun kokemuksen syvempääkin syvemmällä rintaäänellä.

Ja jälleen asiasta kukkaruukkuun. :D

Olen alkanut lukea sellaista kirjaa kuin "Kehosi paljastaa mielesi - Mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta", jonka on kirjottanut Deb Shapiro. Se on todella mielenkiintoinen ja pistänyt ajattelemaan omaa sekä ympärillä olevaa elämää suhteessa omaan kroppaan. Myöhemmin kerron lisää, mitä olen saanut irti tuosta kirjasta. :)
Kirja kuuluu Viisas elämä-kirjasarjaan, jonka kirjoja pääset tsekkaamaan tästä. Viisas elämä-sivustolle pääset tästä. :)

Kylläpä tässä juttu pomppi vähän aiheesta toiseen. :D

Ruoka on uunissa ja kohta puoliin pääsen syömää. Lihamakaronilaatikkoa! Nam! :) Puolen päivän maissa lähden kävelemään töihin, jotta joutaa 13:30 alkavaan vuoroon. :) Illalla palkitaan päivän uurastus, kun pääsee saunaan. Ah <3

Hyvää keskiviikkoa kaikille! Ainii - ja aprillipäivää! ;D

Puspus.