tiistai 28. heinäkuuta 2015

Pippurikermakastikepekonipasta


Tarviit tämän helpon, nopean ja törkeen hyvänmakusen safkan tekoon seuraavaa: 

3dl pastaa (keittämätöntä)
Oliiviöljyä
2dl kermaa
1rkl soijakastiketta
1rkl sinappia
Mustapippuria 
1pkt pekonia 

Laitas pasta tulille ja keitinveden joukkoon heitä loraus oliiviöljyä. 

Sillä välin ku pastat on tuloillaa, leikkaa pekonit ohkosiks siivuiksi ja paista pannulla. 

Sen jälkeen etsi kaapin kätköistä pikkukattila, heitä kerma sinne ja kattila tulille. Kerman lämmetessä laita sekaan soijakastike, sinappi ja pippuri. Sekoittele huolella ettei käy vanhanaikasesti ja kärähdä pohjaa! 

Pikku vinkkivinkki! 
Pippuri on mun mielestä parasta myllystä, mut ei välttämätön. Ihan normi rouhe purkistakin käy.
Jos et oo varma tuosta soijan ja sinapin käytöstä (siis että diggaatko siitä vai et) ni aloita laittamalla eka vähäsen, tsekkaa maku ja lisäile oman maun mukasesti. Kastike saa kuitenkin olla vähän jykevää kamaa, sillä se tulee pastan sekaa ni maun pitäs vähän hukkua muun maun sekaa. 

Kun pasta on valmista, heitä vedet pois kattilasta ja lisää kattilaan pastan kaveriks pekonit ja kermakastike. Sekoita tykkänää sekasin ja anna ihan pienen hetken olla liedel pienel lämmöllä. Muista sekotella huolel ettei kerma pala pohjaa. 

Sitten ota pois vähä jäähtymää ja "vetäytymään" noin 5min ajaksi. Avot! Ei muutako naattimaan! :)) 

Tän päivän lounas. Totta puhuen: tein tän safkan jo eilen illalla, mutta kummallakin meistä oli nii kova nälkä ettei mittää kuvii joutanu ottaa. :D Olen aivan rakastunut vihreeseen teehen, siis tuollain kylmänä. Vihreetä (normi)teetähän olen siis juonut jonkin aikaa. :) Ei oo paljo kaloreita, mutta sitäkin enemmän terveyshyötyjä. :)



Ps. Tuon kermakastikkeen oon ihan alkujaan joskus tehny pihvien kylkiäiseksi. Kerran kastiketta jäi yli reilusti, joten päätin hyödyntää sen näin. :) 
Toisin sanoen, kermakastike sopii vallan mainiosti kun tekee mieli esim. piffiä pippurikermakastikkeella. ;) 


Puspus. Besos. <3

perjantai 24. heinäkuuta 2015

Gazpacho - keitto vai virvokejuoma?

Mun aivan ehdoton uutuuslempparisuosikki on gazpacho. Se on perinteinen espanjalainen ruoka/juoma, jonka tosiaan voi joko syödä tai juoda. Ja mikä parasta; se on terveellistä! ;)

Niiku kaikesta, myös gazpachosta on monenlaisia variaatioita. Perinteinen andalucialainen gazpacho sisältää:

Tomaattia 
Kurkkua
Vihreää Paprikaa
Sipulia
Valkosipulia 
Oliiviöljyä
Viinietikka
Suolaa
Kuminaa
(Ranskan) leipää

Sitten kaikki vaan blenderillä tai sauvasekottimella sileäksi soseeksi. 


Syötävä versio on valmis sellaisenaan syötävä soppa. Joukkoon voi laittaa kananmunaa, tonnikalaa, juustoa,... Mistä vaa diggaa. :) 

Keittoa maistoin ekaa kertaa viime vuonna Sevillassa. Se on hyvää! :) 

Juotava versio, jota itse rakastan ihan sikana, vain lantrataan vedellä sopasta juotavaksi. Vettä laitetaan oman maun mukaan. Valkosipuli saattaa olla todella voimakas ainesosa tuossa sopassa (tämäkin toki riippuu kuinka paljon sitä laittaa), joten jos juoma jää liian tuhdiksi, voi valkosipuli tehdä pidemmän päälle juomasta epämielyttävän juoda. Itse koin näin, mutta siitä pääsee, kun lisää vain vettä. 

Kannukin jo melkein tyhjä, ku mä oon litkiny menemää. :D

Hei kaikki valkosipulin ystävät (minäminäminä!!)!!! Tätä kandee oikeesti maistaa, jos joskus on mahis testata tai kokeilette itse tehdä.
Jos valkosipuli taas ei ole lemppariruoka-aineesi, no problem, sitä voi laittaa vähemmän oman maun mukaa. :) 

Juoma sisältää paljon raaka-aineita, mutta etenkin leipä tekee siitä aika tuhdin ja täyttävän. Itse tykkään siitä mm. sen takia, kun näin kesähelteillä ruokahalu on välillä vähän hakusessa ja juoma maistuu ruokaa paremmin. On just passeli syödä joku kevyt lounas ja siihen kylkeen kylmä juotava gazpacho, joka kuitenkin täyttää massun hyvin. :)


Viime sunnuntaina olimme aamupalalla Malagassa F:n vanhempien kanssa. F oli lähettänyt mun terveiset mamalle, että tarttis lisää gazpachoa. Ja mama teki. :D Tällä kertaa hän kuitenkin kertoi vähän muokanneensa reseptiä. Hän vaihtoi leivän omenaan keventääkseen sitä. Ja myös tämä resepti toimii! ;) :P En ole ihan 100% varma, että tekeekö mama tuolla perinteisellä ohjeella vai onko hänellä oma salainen resepti. Mutta sen tiedän, että aika pitkälle se on tuon perinteisen ohjeen kaltainen. :)

Mun ostoslistalla on oma blenderi tai sauvasekotin, jotta itsekin pääsee kokeilemaan tuota kotona. ;) Taino, F sano mulle, että opettaa mulle sen teon, jotta mä voin tehdä hänelle. Näinpä. ;D

Nyt nautitaan F:n kaa yhteisestä vapaapäivästä. Luksusta. Se kyttää telkkaa ja mä oon koneella. :D Ei sen puoleen, eilen ja tänää aamupäivästä mulla oli espanjan oppitunti. Meillä on sellainen taulu, johon voi tussilla kirjotella. Nyt on siis tosi kyseessä. ;D

Hyvää viikonloppua! Puspus!
Qué tengais un buen fin de semana! Besos! 

<3



keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

Roadtrip-story part. 3: Pisa ja Italian Riviera

Internetin puutteen takia en ole saanut näitä reissustooreja jatkettuja. Joskus jostain saanut pikasesesti lainattua nettia. Ja puhelimessa on täällä päässä sellainen netti, joka ei jaksa pyörittää näitä tai vievät koko kuukauden netin kerralla. :/ Mutta nyt on netti kotona käytössä, joten roadtrip-stoori jatkukoon!! :)

Aamulla olimme siis lähteneet matkaan Italian itärannikolta, Riminin alueelta. Päivän aikana oltiin käyty kääpiövaltio San Marinossa sekä selviydytty jäätävästä serpenttiiniroadista Firenzen kukkuloilla. Länsirannikolla Massassa meitä odotti camping alueelta hommaamamme pieni mökki.

Se mökki oli kyllä aivan huippu! Kylppäri, oleskelutila pienen keittiön kera, makuuhuone ja iso terassi. Alkuun olimme varanneet mökin kahdeksi yöksi, mutta myöhemmin todettiin, että ollaan vielä kolmas yö ja nautitaan auringosta tien toisella puolella olevalla biitsillä. :P Keittiössä sain kaasuhellalla duunattua meille kunnon safkat ja edullisesti. Todellakin kannatti hyödyntää niin paljon kun vain voi.

Kun saavuttiin Massaan, meidän piti vielä jatkaa matkaa reilun verran, että päästiin camping-alueellemme. Kyseessä oli siis tarkemmin sanottuna Massa Marinan aluetta. Siellä oli kilometri tolkulla rantaviivaa, rantabaari ja -ravintolaa vieriviereen. Rantakadun kummallakin puolella oli ihmisiä rullaluistelemassa, pyöräilemällä, lenkkeilemässä palmumaisemassa.


Kun saavuimme Massaan Firenzen kukkuloilta pitkän ajopäivän jälkeen, kävimme illalla nauttimassa bisset rannalla. Piti päästä nauttimaan hienosta rannasta ja merestä. Heti tuli kunnon riviera-fiilis ja kelit osui muutenkin tuolla kohilleen.



Seuraavana aamuna kävimme aamupalalla, italiaisella semmoisella, campingin "baarissa". Italiassa, niiku oikeen missään muuallakaan maailmassa, ei tiedetä kaurapuurosta, ruisleivästä tms. mitään. Kuten Espanjassakin, Italiassa "aamupalaan" sisältyy kahvi ja yleensä joku leivos tai muuta makeeta. Meillä oli pienen pieni kuppi kahvia (valehtelematta ehkä puoli desiä kahvia) ja croisantti. Kyllähän sillä jo.. :D

Aamupalan jälkeen lähdimme ajelemaan samaan suuntaa kun mistä edellispäivänä oltiin tultu. Jouduimme tosiaan palaamaan tunnin ajomatkan verran Pisalle, koska edellisiltana ajettiin ohi kiiruhtaen campingille haltuunottamaan mökkiä. Ja päivän reissu oli parempi vaihtoehto.

Olimme katseleen etukäteen mahdollisia parkkialueita ja jopa osoitetta niihin navia varten. Kun päästiin paikan päälle niin liikenne vei vähän mennessään ja lähdimme seuraamaan P-merkkejä. Saimme parkkipaikan Pisan tornia lähellä olevasta alueesta, eikä tornille ollut matkaa kuin kiven heitto.

Pisan torni, Duomo (tuomiokirkko) ja kastekappeli löytyvät kaikki muurien sisäpuolella sijaitsevassa Piazza dei Miracolissa (Ihmeiden aukio).
On hyvin tyypillistä meikäläisen tuuria, että nähtävyydet ovat rempan alla, kun meikäläinen osuu paikalle. Tämäkään kerta ei tuottanut pettymystä, vaan Duomoa remppailtiin. Onneksi telineet ym. rempparekvisiitta ei ollu kauhean silmäänpistäviä, tai mun mielestä. En heti aukiolle mennessä tajunnut telineitä. :)




Aukion nurmikolla isot laumat jengiä nauttivat auringosta, tornista ja ystävien seurasta. Oli kyllä nasta meininki tuolla. Välitty rauhallinen meininki vaikka tosiaan porukkaa oli ja lisää tuli bussilasteittain. 


Kun kerta kaltevaa tornia oltiin tultu katsomaan, olihan se otettava se perus "pidän tornia pystyssä"-kuva. Sitä samaa harrasti aika moni muukin tuolla. :D



Pisassa ei mun mielestä ole paljoakaan nähtävää kuin tämä aukio missä siis kalteva tornikin sijaitsee. Joku muu saattaa olla erimieltä ja se suotakoon. Meitä on niin moneen junaan. :)

Seuraavan päivän päiväretkemme kohde oli Riomaggiore, "värikylä", joka on yksi Cinque Terren kylistä. Cinque Terreen kuuluu viisi kylää rannikolla, jotka ovat rintarinnan. Helpoiten nämä kaikki kylät pääsisi käymää läpi junalla. Juna lähtee La Speziasta ja kulkee jokaisen kylän läpi. Autolla en itse lähtisi seikkailemaan jokaista kylää, on se tiestö sen verran mutkikasta, kapeaa ja mäkistä. Ehdottomasti junalla matkaan! :)

Sinne ajaessa ajoimme La Spezian läpi, joka vaikutti nopealla silmäyksellä mukavalta kaupungilta. Nousimme kukkulan päälle, josta oli aivan mahtavat näkymät kaupunkiin. Pysähdyimme ravintolan pihaan ihmettelemään maisemia ja muutamat selfiet tietty ottamaan. :D Kuvaan en edes saanut välittymään sitä maiseman upeutta. 



Riomaggiore, värikylä, oli yksi meidän reissun hienoinpia, ellei hienoin, paikka. Ihan mun lemppareihin kuuluu. Pieni, intiimi kylä kukkuloiden rinteillä ja meren rannalla. Kaupunkiin toi yksi, mutkainen ja kapea tie sekä rautatie. Hiukan eristyksissä olevan tuntuinen, mutta turistit varmasti tuovat oman fiiliksen sinne.






Tarvittiin nettiä tsekkaamaan hotelleja ja tekemään varauksia. Mikäs sen parempi, kun mennä kahville rantaan ja hyödyntää kahvilan/ravintolan nettiyhteyttä. Mutta ennen kuin katseet liimautui kännyn ruudulle, piti meidän hetki huokailla meidän päiväkahvimaisemaa. Eihän tästä nyt oikeesti enää maisema parane. :D






Kolmannen yön jälkeen lähdimme jatkamaan reissua eteenpäin kohti pohjoista ja Genovaa. Matkalla sinne olimme päättäneet käydä Portofinossa, joka löytyy myöskin rannalta, Liguriasta. Reitti kaupunkiin oli samantyyppinen kuin Riomaggioreen; mutkikas, kapea ja sydämensykettä nostattava. Tosin, tämä reitti oli tasaisempaa, kun taas Riomaggiorelle mentäessä oli korkeuseroja paljon.

Kun lähestyttiin niemen takaa ja kaupunki alkoi pilkottaa puiden ja pensaiden takaa, pistettiin heti merkille Portofinon "juttu". Pieni, kaunis ja kuvauksellinen kaupunki oli myös vauras. Marina täynnä jos minkälaista botskia; kumiveneestä monien miljoonien jahteihin.


Kyllä ehdottomasti suosittelen nauttimaan tuosta rannasta ja satama-alueesta. Me käytiin kahvilla siinä, ja eteenpäin kun olisi jatkanut, niin löysi upeita ravintoloita. Ainakin kahville kannattaa pysähtyä ihmettelemään. :)


Ylhäältä löytyi linnakkeet, kuten tyypillistä. Sieltä oli myös näkymä kylän keskustaan ja satamaan sekä avomerelle. Ylhäällä näky oli todella upea ja raskaiden portaiden kipittäminen ylös maksoi vaivan. :) Ylös oli myös toinen reitti rappusien lisäksi. Oli pieni kuja, jonka varrelta löysi myös pikkukahvoloita, matkamuistobutiikkeja ja ihan tavallisten ihmisen koteja. :)




Tämä paikka osasi ottaa turimista kaiken ilon irti, esim. parkkihalleissa. Meidän parkki kesti puolentoistatuntia ja koneeseen saimme laittaa toistakymmentä euroa. Se on helppo nykiä tuollaisia summia, kun jengiä sekä autoja riittää ja porukka joutuu maksamaan sen, minkä siitä pyydetää, jos tuonne tahtoo päästä. Niiku esimerkiksi me. :D 

Jatkoimme matkaa Genovaa kohden. Genova näytti läpiajaessa mahtavalta. Se keskusta on todella kaunista, täynnä vanhoi, yljäitä taloja ja rakennuksia. Mutta emme jääneet keskustan alueelle vaan jouduimme jatkamaan matkaamme kaupungin laitamalle, missä hotellimme sijaitsi. Hotellin löytämisen kaa oli hiukan ongelmia, mutta kysyttyäni poliiseilta apua, saimme ystävällisen kohtelun ja muutaman minuutin päästä seisottiin hotellin aulassa tsekkaamassa itteämme sisään.

Illalla ennen nukkumaan menoa kävimme vielä bissellä (joo ei ollu ihan AA-kerhon reissu tää :D). Oli tosi jees olla kaupungin laidalla ja mennä ihka paikalliseen baariin bisselle. Baarimikko puhu muutaman sanan englantia, loput saimme kommunikoitua espanja-italia-kombinaatiolla. :D
Genovaa emme sen enempää tutustuneet, koska se oli tarkoituksella pelkästään meidän välietappi. Aikaa ei vaan ole koluta joka paikkaa läpi. Seuraavana aamuna oli jatkettava matkaa kohti Ranskan rajaa. :)


Pian tulee roadtrip-storyn neljäs ja viimeinen osa. ;)

Puspus. Besos. :* <3

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Kuumuuden sietäminen - kuinka onnistun siinä?

Täällä on ilmoja pidelly. Sääennusteet huitelee about +30 lukemissa, mutta kadulla lämpötila nousee kuitenki +40 ja risat. 



Aamulla ennen klo 9 ei malttaisi olla parvekkeella aamukahvilla, kun aamuaurinko porottaa juurikin siihen - kuumasti. F ja kumppanit voivottelevat kuumuutta. Itse en tunne niinkään sitä kuumuutta. Tai tietty mulla on kuuma, mutta siedän sen. Miten? 


Uskoo ken tahtoo, mut mä uskon, että mielellä voi hallita monenlaisia asioita, monen ongelman takana voi olla pelkkä mieli. U know. Esimerkiksi rauhoittumisen, vihan tunteen hallintaan yms. tunteisiin auttaa, kun sulkee silmät ja mielessään rauhoittuu. Kun on tapahtumassa jotain ikävää tai ympäristömme on epämiellyttävä, mielen harhauttaminen on yksi tapa lievittää oloa. Tätä nimenomaista tapaa käytän mm. kuumuuden kanssa. :) 


Täällä oon pyrkiny unohtamaan ympärillä olevan kuumuuden mm. kuuntelemalla musiikkia (tää ehdoton lenkkeilessä) ja yksinkertaisesti miettimällä jotain paljon mukavempaa. Ja pian kuumuus unohtuu. 

Mutta lenkkeilessä on ehdottomasti muistettava nesteytys. Liikaa ei saa uppoutua muihin maailmoihin ja unohtaa juoda riittävästi, jotta ei käy vanhanaikaisesti. :) Täällä moni kuolee kuumuuteen. :( 


Hyvää alkavaa uutta viikkoa kaikille! :) 

Ps. Eilen ostin itselleni käsipainot. Back in business baby! ;)  Ja tänää sain itelleni vihdoin piirustuspaperia ja lyijykyniä! Alkaa olee harrastuspuoli päivitetty myös tänne. :) <3 

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Elämää Espanjassa ensimmäisen viikon jälkeen


Viikon rajapyykki taitaa olla ohitettuna. Viikko Espanjaan muutosta siis. Äkkiä se aika menee. 

Viikko menny, mut muuta ei ole ehitty tekemää kuin töitä ja käymää Ikeassa hätäsimmät ostokset tekemässä. Ainii, kävin mä eilen ALEissa Malagassa. Visio kämpän sisustuksesta löytyy mun päästä, mutta käytäntö on mun, F:n ja Lucan luomaa "hallittua kaaosta". :D 


Viikko muutosta tarkottaa mun kohdallani myös viikkoa ilman omaa nettiä. Se on pitänyt ensimmäisten puheiden mukaa käydä hommaamassa mulle jo viime viikolla, mutta vaikka "mañana mañana" tarkoittaakin "huomenna huomenna", oon tottunut siihen, että käytännössä se voi tarkoittaa esim. ensi viikkoa. Joten rauhallisin mielin mennää. ;) 

Mitä se mun duuni sitten on? 
Noh, muistutan vaitiolovelvollisuudestani, joten en voi kauheasti kertoa. Sen verran mainittakoon, että kotihoitoduunia teen. Tykkään kyllä ihan sikana, vaikka näin laitoksissa työskennelleenä hoitsuna alkuun se yksinolo hoitotoimissa oli vähän jännäkakan paikka. :D Mutta kaikkeen tottuu ja tämä todellakin on tottumisen arvoista! ;) 

Kuumuus on Suomen oloihin verrattuna jäätävä, mutta mä kärsin siitä vähemmän kuin paikalliset. Wtf? Nää immeiset on tottunut tähän ilmastoon, mutta silti valittavat siitä. Vai onko siinä sitten vielä mulla uutuuden viehätystä, vaikka olen tämän jo kokenut aikaisemmin? Vai eikö me suomalaiset todella vain valiteta turhan päiten? 

Kohta justii lähden kävelemään töihin iltakierrolle. Täytyy olla ajois liikentees kun kävelen sinne about 1h15min. :) 


Toivottavasti saan pian oman netin käyttöön!! 

Hasta luego! Näkyymisiin!! 
Besos. Puspus.