Elämäntapojen merkitys minun elämässäni

Kuluneen syksyn aikana aloin voida henkisesti pahoin. Eilen ja tänään pohdin, mikä elämässäni muuttui, kun tämä taas alkoi. Tänään sen oivalsin. Liikunnan määrä putosi elokuussa aika minimiin, ja pitkin syksyä liikunta ja opparin tekeminen yrittivät tasapainotella, mutta ikävä kyllä liian usein oppari vei voiton. Stressin määrä lisääntyi ja liikunta väheni.

Aikanaan, kun otin itseäni niskasta kiinni ja päätin tehdä jotain elämälleni, aloitin säännöllisen liikunnan ja ruokavalion. Aloin voimaan paremmin ja oikeastaan voin silloin paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Olo oli energinen, henkinen pahoinvointi väheni ja lähes loppui kokonaan (pieni ängsti kuuluu elämään ja hormonikiertoon ;D).

Nyt syksyn aikana olen treenannut kyllä, mutta määrä aikaisemmasta on romahtanut. Syömiset ovat stressin myötä välillä vähän repsahtaneet. Ja isän luokse muuttokin näkyy. Isäni ei aina ihan ymmärrä tätä mun elämäntapaani ja se on tuottanut omat pienet haasteensa. Lisäksi sali ei ole ihan hollilla (taino täällä Jumalan selän takana mikään ei ole hollilla) niin sekin on vaikuttanut ettei ole ollut helppoa lähteä salille treenaamaan. Se on oma prosessinsa, kun sinne lähtee. Täältä ajaa näin talvella salille sen 20-25min.

Yksi on tuo aurinko. Tai kun sitä ei tähän aikaa vuodesta Suomessa paljoa näy. Viime talvi oli paljon helpompi, koska tammikuun alkuun asti olin Espanjassa. En muista, että olisi ollut yhtäkään päivää, ettei aurinko olisi edes jonkin verran paistanut. Ja sitä energian määrää, mikä virtasi kropan läpi. Tai sitten se oli se rakastuminen. ;) <3

Silloin myös kävin pitkillä kävelyillä sekä kävelin työharjotteluun sairaalalle, joka sijaitsi vuoren rinteellä. Meidän koti oli muutama sata metri meren rannasta ja koko matka sairaalalle oli enemmän tai vähemmän nousua. Se oli mun oma valinta ja halusin kävellä. Penikat huusi hoosiannaa, mutta kun "oli pakko". :D Ja voi kuinka mä nautin! :)

Nyt eilen ja tänään on ollut pakkaspäiviä ja aurinko on paistanut. Eilen läksin päivällä yksin kävelemään 1,5 tunnin lenkkiä auringonpaisteeseen ja alkuillasta kävelin Lucan ja isän kanssa mummin luo (n. 30min/suunta). Tänään aamupäivällä läksin yksinään (en viitsinyt ottaa Lucaa jäätymään -21 pakkaseen) kävelemään kauniiseen pakkaskeliin. Aivan mieletön ilma! Ja aivan mieletön fiilis! :D
Mä hymyilin oikeestaan koko matkan ja piti ottaa kuvia, jotta voin myöhemmin katsella ja muistella tota fiilistä. Se muuten toimii! Näin iltasellakin kun näitä kuvia katselee, tulee väkisinkin hymy huulille. :) Heti jo pienikin liikuntamäärä muuttaa oloa parempaan suuntaan. Muistan tämän fiiliksen muutaman vuoden takaa, kun aloin omaa oloani hoitamaan elämäntavoilla. Nyt mä tiedän kuinka lähteä jatkamaan. :)

Rakastan lenkkeilyä ja Turussa kävelin kaikkialle, jos vain suinkin oli mahdollista. Lenkkeily (ja musat korville tietty) on mulle nykyään portti jonkinlaiseen "terapiaan". Pohdin ja tuumaan paljon asioita lenkkeilessä. Ehkä tämän takia se musiikki on ehdottoman tärkeää, jotta voin sulkea osittain ympäröivää maailmaa ja keskittyä itseeni, ajatuksiini ja pohtia.

Lenkkeilyn tuoman "terapian" kautta olen löytänyt vastauksia moniin kysymyksiin, jotkut asiat ovat loksahtaneet paikalleen ja joidenkin asioiden hyväksymisprosessit olen tehnyt lenkkeilyn ohessa. Siellä on aikaa ollu miettiä ja sulatella asioita. Siellä voit "puhua" ongelmasi ilman, että kukaan tulee keskeyttämään tai neuvomaan kuinka pitäisi ajatella tai tehdä toisin.

Onko vääränlaista hoitoa, jos ei käy juttelemassa esim. psykologin kanssa ja ota lääkitystä vastaan? Jos löytää ratkaisun omalla tavalla esim. lenkkeilemällä ja sitä kautta rauhan? Voiko joku silti tulla sanomaan, että kyllä siellä terapiassa tulisi käydä, jotta voi jatkaa elämää?
What you think?

Mun mielestä kuuluu tehdä niinkuin itsestä hyvältä tuntuu ja mikä tekee itsesi onnelliseksi. Mulla aikaisemmin auttoi se liikunta ja hyvä ruokavalio. Liikunta oli se pääjuttu ja ruokavalio tuli sitä jaksamista antamalla energiaa. Ja oikeasti nautin elämästä.

Eli, terveelliset elämäntavat on mulle harrastus, osa elämää, stressin poistaja, lääke. Lääke elämään. :) 

Ah, kuinka nättiä! Sekä piristävää! 

Kunnon talvilukemat. :)

Vielä on muutama päivä tätä vuotta jäljellä!! Kohta vuosi taas vaihtuu!! Kauhia, kun aika menee nopeesti! Kohta tulee vuosi siitä, kun tulin Espanjan-vaihdosta kotiin sekä alkoi mun ja Franin etäsuhde via Skype. Vuoden aikana ollaan fyysisesti oltu yhdessä 2kk 1vko. Alle 10 vkoa. Ja vuodessa on 52 vkoa.  
Niinpä. 

Buenas noches! Hyvää yötä! 

Hyvää Joulua! Feliz Navidad! Merry Christmas!

Christmas time: Fitness or Fatness?

No ihan sama!! :D

Joulun sotasuunnitelma? No syödä hyvin ja hyvää ja paljon!! :D 

Mä oon kotona pitkästä aikaa (vuosi sitten vietin Joulua F:n perheen kanssa Espanjassa <3, sitä edellisen vietin aivan yksin Turussa koska työt) enkä ole edes töissä. *peukku* Joulu on oikeasti rauhoittumisen aikaa enkä todellakaan aio miettiä liiemmin mitä suuhuni laitan. Mä haluan nauttia! 

(Ja mun mielestä toi liiallinen fitness-touhu on aivan liian elämää rajoittavaa, ottaen huomioon miksi täällä ollaan. Tästä juttua myöhemmin :) )

Tää on niin osuva! :D

Ostin Espanjan appivanhemmille joululahjaksi Fazerin joulusuklaata ja sitten sai tarjouksella 3 lootaa Fazerin namei. No ei voinu vastustaa !! Tämä Marianne mix aukesi tänään. Ja voi kuinka mä rakastan noita sinisiä marianneja!!!

Näillä aloitettiin tänää! :D

Huomenna vielä toivottelen hyviä jouluja ennen joulurauhan julistusta. Sitten rauhotutaan! Ja nyt rauhotutaan petiin. Öitä! :)

Nyt diggailemaan!

Nyt mun blogilla on Facebook-sivut! Niikuin jokaisella itseään kunnioittavalla blogilla kuuluukin olla. Jeij! :D 

Sinne tuun lisäilemään enemmän kuvia ja sun muuta matskuu. Ja plus koska kuitenkin sä olet feisbuukissa ja selailet koneen lisäksi ainakin puhelimestasi bussissa istuessasi FBn seinää, niin sieltä näet heti ekana nopeiten mun uusimmat kirjoitukset. Näppärää, eikö? ;)

Ja blogiahan pääset diggailemaan TÄSTÄ.

Kiitos ja kumarrus! :)

Nati nati! Besos! (=suukkoja)

Hematiitti on kreikkaa ja tarkoittaa verta

Marraskuun alussa olin Lahden Messukeskuksessa käsityömessuilla. Siellä ei kauheasti mitään erikoista ollut, oli jopa hiukan pettymys. ei saanu ihan vastinetta rahoille.

Kuitenkin jotain mielenkiintoista sieltä löytyi. Löysin "kivipöydän" ja kivistä aina hullaantuneena aloin katselemaan tarkemmin luonnon kauniita, erikoisia kiviä. Samaisessa "kivipöydässä" silmiini osui vanha tuttu näky; tumman harmaa sormus. Niitä oli siinä kasapäin. Aloin innolla himplaamaan ainakin kolmea sormusta käsissäni ja sitten myyjä ilmestyi kysyen "tiedätkös muuten mitä materiaalia se on?". No en ollut koskaan tutustunut siihen aikaisemmin, joten vastaukseni oli kielteinen. "Se on hematiittia. Se on kivi, ei metallia." Ja mä innostuin niin, että mukaani lähti kaksin kappalein hematiittisormuksia. Toinen niistä on jo matkalla Espanjaan. :)

No tästä kivestä innostuneena piti sitten etsiä vähän enemmän tietoa. Hämmästyin kuinka monivaikutteinen tämä kivi voikaan olla. Eri sivuilla oli vähän erilaista tietoa.

Jalokivigallerian sivuilla kerrotaan, että hematiitti on suojeleva kivi, joka mm. "heijastaa" negatiivista energiaa pois kantajan luota. Lisäksi se tuo uskallusta, arvovaltaa ja tahdonvoimaa. Uneen se vaikuttaa antamalla rauhallisen unen ja poistamalla painajaisia. Tämä erikoisen ihana kivi näiden kaiken edellä mainittujen lisäksi hematiitti vielä lisää optimismia, keskittymiskykyä ja jelppaa erottamaan mikä on olennaista ja mikä ei sekä auttaa fyysistä- ja energiakehoa pysymää yhdessä. Tuottamalla punasoluja se myös toimii anemiaa vastaan.

Energiakeskus Indigon sivuilla taas kerrotaan mm. tällä tavalla, että hematiitti maadoittaa ja edistää eloonjäämisviettiä, joka myös antaa tervettä maalaisjärkeä (no tätä mulle!! :D) ja auttaa unettomuuteen. Hematiitti poistaa itse asetettuja rajoja. Kiviterapiassa hematiittia käytetään lihasten rentouttamiseen hankaamalla kivellä kipeytyneitä lihaksia.
 Kulkurin hopeapuoti-sivuilla kirjoitetaan hematiitin kykenevän parantamaan henk. koht. suhteita. Se rauhoittaa, selkeyttää ja tasapainoittaa tunnetiloja (pitäiskö mun hommata useempi sormus, korvikset, kaulakorut ja kaikki?? :D). Hematiittia kannattaa hyödyntää addiktioiden ylipääsemisessä, parantaa reumasairaksia ja auttaa masennuksen kanssa sekä kehittää muistia. Aikaisemmin mainitsin, että hematiitti maadoittaa, joka siis tarkoittaa, että se auttaa elämään tässä hetkessä.

Vaikka sairaanhoitajana mun pitäisi vissiin uskoa lääketeollisuuden tuottamiin ratkaisuihin, siviilissä uskon myös luonnon voimaan. Enkä viitsi sanoa lääketeollisuudesta sitä, mitä ehkä kaikki tiedämme ilman sanomattakin. 

 

 

 

Jos se vaikka toimis? :)

No nyt vähän sattuu

Viime yönä valvoin johonkin kolmeen asti, kun vasenta jalkaa särki kunnolla. Kipu ei ollut kova, mutta se muistutti aikapaljon kasvukipuja eli oiskohan se sitten hermosärkyä ollut. Ja hermosäryn ei tarvitse olla voimakasta, jotta se vaivaa. Se alkoi takareiden yläosasta/pakaran alaosasta ja jatkui aina sääreen asti. Sitten vielä polvi vihoitteli. Ihan justii polvilumpion yläpuolella tuntuisi lihas olevan aivan palikkana ja kyykätessä tuntua.

Vähän olen vissii repiny tuon jalkatreenin kanssa liiakseen. Tai liian nopea kehitys. Kyllä jalat jaksaa sen 155kg nostaa prässissä, mutta tosiaa varmaankin pitäisi huomioida sitten, ettei oikeasti revi itseään. Ehkä ei pitäisi vetästä kymmentä toistoa kuitenkaan viittä rundia. :D

Mä alotin viime viikolla tehdä yhen jalan kyykkyjä smithissä. Ja heti rakastuin! Painoja ei ole vielä paljoa. Oliko alta kymmenen kiloa. Kuhan ensin opetellaan tekniikka ja vasta sitten aletaan lisäämään painoja. :)

PS. Mä en ole sitten mikään salikuvaaja. Välillä saatan happea haukkoessani jonkun kuvan ottaa, mutta mä en ajatuksiani ja energiaani aio käyttää kuvaamiseen. Anteeksi tästä. Mutta mä meen salille treenaa, poistamaan stressiä ja nauttimaan. :)

Kuvapläjäystä ja nimipoukkorointia

Pieni kuvapläjäys tähän alkuun :)

F:n veljen tytön tytölle... eiku, joo, just noin. :D

HUPS! :D

No nyt se talvi sitten tuli! Yhdessä yössä! Ainakin tänne Päijät-Hämeeseen. Toivottavasti pysyis jouluun ja saataisiin valkoinen joulu. <3

Olkkarin ikkunasta.

Luca <3

Aloitin tällä viikolla uudessa duunipaikassa - ihka oikeena sairaanhoitajana! Jeij! Pari kertaa, kun on sellainen rauhallinen hetki ollut, oon jääny ihastelemaan meitin akvaariota. Aivan ihana! Tuo fisu on niin ihanan värinen ja se on livenä niin nätti!! Aina tulee väkisinkin hymy huulille, kun sitä katselen. :)

Työpaikan lemmikit. :D

Ja sitten tähän blogin nimeen...
Eli alkuun tämän blogin nimi oli aivan toinen, nyt se on (vielä) tämä mikä se on (eli KatieS Blog) ja mieleeni juolahti nimi, jonka aattelin tämän nimeksi vaihtaa. (Olipa vaikea lause :D) Ensimmäisen nimi alkoi jotenkin tökkiä ja tämä nykyinen oli jotenkin sellai bueno. Mutta tässä yksi päivä lenkillä mietin tätä bloginimihässäkkää ja mieleeni se juolahti: uusi nimi. Se, jota silloin aikaisemmin kovasti mielen kätköistä etsin, mutten löytänyt. Kun sanoin sen ääneen, naurahdin.

Eli anteeksi tämä leikkiminen tämän blogin nimen kaa, mutta tämä on nyt mun psyykeelle välttämätöntä. :D

Hyvää lauantaiehtoota! :) 

Itsenäisyyspäivän menu: karppipizzaa

Viime viikonloppuna oli itsenäisyyspäivä. Meillä on jo vuosien vuosien ajan ollut tapana olla yhdessä perheen kanssa, hakea pizza ja mutustaa sitä joko linnanjuhlien aikana tai Tuntemattoman sotilaan aikana. Tällä kertaa tapahtui tuo jälkimmäinen. :)

Mutta, tänä vuonna me ei haetukkaan pizzaa kebulasta vaan mä tein sen itse. Enkä tosiaa tehny normipizzaa vaan karppipizzaa. Mä olen ottanut alunperin tämän ohjeen netistä (täältä), mutta hitusen itse muutellut määriä ym. omien kokemuksien perusteella. 

Eli, seuraava setti kulhoon:

250g maitorahkaa

n. 150g juustoraastetta

2 kananmunaa

4rkl ruisjauhoja

5rkl venhäleseitä 

1,5tl leivinjauhetta

Sitten sekoitat kaikki raaka-aineet hyvin keskenään kulhossa. 

Huom! Älä pelästy, kun taikinasta ei tule sellaista, että näppiäs menisit sinne uittamaan. Niin on tarkoituskin, että taikina on sellaista pehmosta ja näyttää kutakuinkin tältä. :)

Levitä taikina pellille mahdollisimman ohueksi ja tasaiseksi levyksi. Mä levitin taikinan ihan tuolla puulastalla, mikä kuvassa näkyy. Lasta on mielestäni paras tuohon hommaan. :)

Laita pizzapohja n. 10 minuutiksi uuniin ja lämpöö 200 astetta. Tässä vaiheessa pelkkä pohja kypsyy ja kovettuu, jonka jälkeen voi täytteet laittaa.

Ja tämä levy laitetaan uuniin ENNEN kuin mitään täytteitä laitetaan päälle.  :)

Kun levy on ollut uunissa n. 10min (aika riippuu kuinka paksun levyn teet), laitetaan haluamat täytteet päälle ja sitten takaisin uuniin 15-20min.

Meijän pizzasta tuli kinkku-tonnikala-ananas-tomaatti-pizza ja päälle tietty paaaaljon juustoo (loppu pussi taisi mennä :D) 

TADAA!! Ja oli hyvää!!! :) 

Oli hyvää ja maistui muillekin. Tai päättelen tämän siitä, että pellillinen pizzaa hävisi alta puolen tunnin. Tai sitten porukalla oli vaa niin jäätävä nälkä. :D



Ps. Mä sain töitä ja aloitin tällä viikolla duunit! Jee! :)

Enkkoja ja nopea safka

Viime aikoina olen taas uskaltanut laittaa reippaammin painoja koneeseen. Kesällä piti vähän höllätä kyykyssä ja muutenkin noissa pepputreeneissä, kun kumpikin reisi oli pitkään (viikkoja) yhtäsoittoa puuduksissa sekä jonkinlaista kiputiloja tuli alaselkään. Neurologi sitten vinkkasi, että olisi hyvän sään aikana vielä höllätä ja pudotella painoja, ennen kuin "napsahtaa".

No nyt sitten yks salipäivä nykästii prässissä enkkoja. Alla olevissa kuvissa oli 135kg. Enemmänkin olisi mennyt, mutta en ihan uskaltanut sillä erää.

Huom! Kuva otettu sarjojen välisellä breikillä, jalkani eivät ole näin itse toiminnan aikana. Joten alkaa mallia ainakaan katsoko! :)

Seuraavana jalkapäivänä sitten lisäsin hiukan ja kokeilin tuntumaa. Hyvällä fiiliksellä vetäsin prässissä treenin 145kg:lla! Ja ujosti voisin ajatella, että ehkä vielä vitosen voisi lisätä? :P No on muistettava kuitenkin että maltti on valttia. :)

Mulla on notkoselkä, joka on välilevynpullistumassa suuri riskitekijä ja riskit luonnollisestikin kasvaa, kun treenaaminen isoilla painoilla tulee kuvioihin. No ei auta. Näillä mennää. Ja iloitaan treenaamisen iloista siltikin sekä muistetaan se turvallisuus ja etenkin oma terveys. Se on se ykkösjuttu, eiks je? :)

Sitten asiasta kukkaruukkuun…

Välillä yllättää aivan jäätävä nälkä ja sitten on kiire tehdä ruokaa. Tässä yks päivä tein yhen mun "nopee mut bueno"-lounaan. Munakokkeli-vihannessekoitusta.

Eli ihan kaikessa yksinkertaisuudessaan: 2kpl kananmunia pannulle ja jäiset vihannessekotus perää. Sitten vaan setti lämpimäksi, suola kaveriksi ja tadaa! :D Mulla tähän kaikkiaan menee aikaa ehkä se 10min? Ja ainakin mulle tuo maistuu. Toki voi kokeilla lisätä myös muitakin mausteita ja juttuja sinne sekaan, esim. sipulia.

Hyvää joulukuun ekaa päivää! :) <3 Ja on saanut ekan luukun avata, kel' sellainen on (mulla ei ole :o :D).