keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Asioista kukkaruukkuihin

Se fiilis, kun tiedät, että on kevät ja vaatekauppoihin alkaa virrata uusia kevät/kesävaatteita! Ja se, kun menet niitä sinen nettisivuille tiiraamaan!

Se fiilis, kun silmäsi ammottavat pyöreinä innostuksesta kaikesta siitä, mitä haluaisit ostaa. Näet silmissäsi itsesi jo tulevana kesänä niissä vaatteissa ja outfiteissa.

Se fiilis, kun muistat, että olet muuttamassa ulkomaille ja tavoitteenasi on päästä eroon edellisistä vaatteista eikä hommata niitä lisää.

Blaah.

Niin kovin haluisin shoppailla ja ostaa kaikkea kivaa. Etenkin kuumottaa, kun laskee päiviä, että istun lentokoneessa kohti Espanjaa. Täytyy kuitenkin yrittää tyytyä noihin kesähepeneisiin, mitä tuolla on odottamassa, että joku pelastaisi ne multa. :D

Olen tässä nyt syönyt aika hyvin kunnon ruokaa satunnaisia herkutteluja unohtamatta. Tosin, toissa viikonloppuna, kun J:n kanssa vietettiin rafla&leffa-iltaa ja tuli syötyä irttarei, heräsin yöllä ystäväämme Yrjöä tapaamaan. En tiedä mistä johtui, karkeista vai jostain muusta, mutta seuraavana päivänä ei ollut mitään ongelmaa syömisen tms. kanssa.

Noku kaikki muutki. :D (on muuten ihan "naturelli" kuva, ei mitää filsui tai muutakaan. Ainoastaa kuvasta on rajattu jotain ei niin nättiä ja epäolennaista tälle kuvalle :D). Eikä oo se aamun ensimasu vaan tässä vaiheessa oli jo ehditty juomaan aamukahvia x2 ja puuro raejuuston ja mehukeiton kanssa. Je!
Olen saanut pidettyä makeanhimon poissa ihan vain syömällä. Kyllä se riittävä syöminen ja ruoka (ah<3) on ratkaisu niin moneen vaivaan ja ihan yleistilaan. Tuli tässä justiisa mieleen, kun F on valittanut rankkaa väsymystä, ruokahaluttomuutta jne. Kävi toissa päivänä ihan lääkärissäkin ja menee verikokeisiin tänään.

Noh, kuitenkin kun mä kävin hänen kanssaan läpi vähän elämää niin ihan sellainen pikkukombo tuli ihan ekalla sekunnilla mulla mieleen; ruoka&lepo. Keskimäärin mies syö päivässä ehkä puolet siitä, mitä minä syön. Jos sitäkään. Tai sitten koittaa kompensoida vajausta kokiksella tai suklaalla. "Kun ei ehdi". Se on totta, että hän on tehnyt töitä paljon. Yöuniikin on tämä vaikuttanut. Väsyttää, mutta uni ei tule. Stressireaktio?

F itse hoki mulle, ettei tunne olevansa stressaantunut mistään asiasta, mutta kun eihän stressi ole pelkästään sitä, mitä me kutsumme puhekielessä. Eli on kiire, monta rautaa tulessa jne. Elimistö altistuu stressireaktiolle jo pelkästään kun ei saa riittävää huilia eli kunnon yöunia ja polttoainetta eli safkaa. Sitten se kroppa käy ylikierroksilla ja väsyyhän siinä. Ja voin sanoa, että nyt puhun kokemuksen syvempääkin syvemmällä rintaäänellä.
Ja jälleen asiasta kukkaruukkuun. :D

Olen alkanut lukea sellaista kirjaa kuin "Kehosi paljastaa mielesi - Mitä oireesi ja sairautesi kertovat sinusta", jonka on kirjottanut Deb Shapiro. Se on todella mielenkiintoinen ja pistänyt ajattelemaan omaa sekä ympärillä olevaa elämää suhteessa omaan kroppaan. Myöhemmin kerron lisää, mitä olen saanut irti tuosta kirjasta. :)
Kirja kuuluu Viisas elämä-kirjasarjaan, jonka kirjoja pääset tsekkaamaan tästä. Viisas elämä-sivustolle pääset tästä. :)

Kylläpä tässä juttu pomppi vähän aiheesta toiseen. :D

Ruoka on uunissa ja kohta puoliin pääsen syömää. Lihamakaronilaatikkoa! Nam! :) Puolen päivän maissa lähden kävelemään töihin, jotta joutaa 13:30 alkavaan vuoroon. :) Illalla palkitaan päivän uurastus, kun pääsee saunaan. Ah <3

Hyvää keskiviikkoa kaikille! Ainii - ja aprillipäivää! ;D

Puspus.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti