Kirjoitan nyt aiheesta, joka on pyörinyt mielessäni hyvinkin pitkään. Kuitenkaan en ole uskaltanut aiheesta avautua, koska pelko ihmisten reaktioista. Nyt olen kuitenkin tullut pisteeseen, että haluan kirjoittaa tästä.
Sinkkuelämää-sarjassa Carrie puhuu Mirandalle kuinka ystävyyssuhdetta ei pidä pitää itsestään selvyytenä ja sen säilyminen läpi elämän vaatii kummankin puoleista huolenpitoa.
Kulunut vuosi on ollut elämäni rankin ja kevät oli täynnä harmautta. Lisäksi keväällä kävin läpi sysimustan hetken, joka oli hengen viedä. Muutamalle ihmiselle kerroin tilanteestani ja vastaukseksi sain moittivan lauseen ja radiohiljaisuuden.
Sinkkuelämää-sarjassa Carrie puhuu Mirandalle kuinka ystävyyssuhdetta ei pidä pitää itsestään selvyytenä ja sen säilyminen läpi elämän vaatii kummankin puoleista huolenpitoa.
Kulunut vuosi on ollut elämäni rankin ja kevät oli täynnä harmautta. Lisäksi keväällä kävin läpi sysimustan hetken, joka oli hengen viedä. Muutamalle ihmiselle kerroin tilanteestani ja vastaukseksi sain moittivan lauseen ja radiohiljaisuuden.
Ystävyys ei saisi olla "palvelusten vaihtokauppaa" vaan vilpitöntä auttamista, kädenojennusta, lohduttavaa olkapäätä, kuuntelevia korvia ja rajatonta räkätystä. Kuitenkin jollain tapaa mitataan sitä effortin määrää "mitä minä annan ja mitä saan".
Entisenä koulukiusattuna olen oppinut toimintatapaan, jossa siedin monenlaista ja tein kaikenlaista, jotta musta tykättäisiin ja kelpaisin porukkaan. Myös muut lapsuuden muut "hässäkät" ovat vahvistaneet tätä toimintamallia. Tämä toimintamalli on edelleen minussa ja toimin hyvinkin paljon sen mukaan. Aikaisemmin kuvittelin sen olevan normaalia ja jopa lojaalia käytöstä, mutta terapiassa opin olevani väärässä. Se ei ole normaalia eikä tervettä. Se syö ihmistä.
Vaikkei ystävyys saisi perustua vaihtokauppaan, on homman nimi sellainen, että kyllä ystävysten tulisi olla vuoroin toisiaan tukemassa. Keväällä keskellä kaiken harmauden ja synkkyyden olisi ollut ihana saada kaikessa yksinkertaisuudessa viestejä tyyliin "mitä kuuluu?" radiohiljaisuuden sijasta. Kävin läpi elämäni pahinta aikaa, mutta kokemus osoitti ketkä minusta oikeasti välittävät. Niitä ei montaa ole.
Terapiassa olemme harjoitelleet viimeisen kahden session verran tervettä itsekkyyttä. Ensimmäinen sessio meni siihen, että mä yritin ymmärtää mitä tuo tarkoittaa. En ole koskaan oppinut, että itsekkyyttä on myös terveenlaista sorttia vaan että kaikki itsekkyys on pahasta. Ehkä johtuu identtisestä kaksoissiskosta, jonka takia olen joutunut ottamaan huomioon toisen ihmisen lähes kaikessa mitä teen. En koskaan kuvitellutkaan, että esim huonosta suhteesta* tulisi lähteä vaan jääminen on merkki lojaalisuudesta. Ja se on tärkeämpää. Tai ainakin näin kuvittelin.
(*työ-, ystävyys-, pari- tms)
Jokaisella aikuisella ihmisellä on myös vastuu omasta elämästään. Eli siis vastuu lähteä tai tehdä jotain esim sille huonolle suhteelle. Ei kukaan tule lopettamaan huonoa suhdetta kenenkään puolesta, nosta henkisestä suosta tai raitistaa ketään. Vastuu on jokaisella (aikuisella) itsellään. Tämä on toinen asia, jota olen oppinut hiljattain. Aina ennen toimin väärin ja olin se "uhri". Nyt yritän opetella olemaan se vastuuntuntoinen ja terveen itsekäs nuori nainen, joka alkaa rakentaa elämäänsä uudelle, terveelle pohjalle.
En halua katkeroitua, katua tai "kostaa" kenellekään. Haluan tehdä itselleni sen terveen itsekkään teon, jonka ansaitsen ja olen velvollinen itselleni tekemään. Jokaisen pitäisi tehdä näin. Siispä teen suursiivouksen "ihmiset elämässäni"-kansioon. Nämä ihmiset varmastikin huomaavat tämän jossakin vaiheessa… tai sitten eivät.
Mulla on pienen pieni määrä korvaamattomia ihmisiä ympärilläni, joista olen itselleni perheen ympärilleni rakentanut. Biologisuudella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Biologisuutta tärkeämpää on rakkaus, välittäminen ja luottamus. <3
Vaikkei ystävyys saisi perustua vaihtokauppaan, on homman nimi sellainen, että kyllä ystävysten tulisi olla vuoroin toisiaan tukemassa. Keväällä keskellä kaiken harmauden ja synkkyyden olisi ollut ihana saada kaikessa yksinkertaisuudessa viestejä tyyliin "mitä kuuluu?" radiohiljaisuuden sijasta. Kävin läpi elämäni pahinta aikaa, mutta kokemus osoitti ketkä minusta oikeasti välittävät. Niitä ei montaa ole.
Terapiassa olemme harjoitelleet viimeisen kahden session verran tervettä itsekkyyttä. Ensimmäinen sessio meni siihen, että mä yritin ymmärtää mitä tuo tarkoittaa. En ole koskaan oppinut, että itsekkyyttä on myös terveenlaista sorttia vaan että kaikki itsekkyys on pahasta. Ehkä johtuu identtisestä kaksoissiskosta, jonka takia olen joutunut ottamaan huomioon toisen ihmisen lähes kaikessa mitä teen. En koskaan kuvitellutkaan, että esim huonosta suhteesta* tulisi lähteä vaan jääminen on merkki lojaalisuudesta. Ja se on tärkeämpää. Tai ainakin näin kuvittelin.
(*työ-, ystävyys-, pari- tms)
Jokaisella aikuisella ihmisellä on myös vastuu omasta elämästään. Eli siis vastuu lähteä tai tehdä jotain esim sille huonolle suhteelle. Ei kukaan tule lopettamaan huonoa suhdetta kenenkään puolesta, nosta henkisestä suosta tai raitistaa ketään. Vastuu on jokaisella (aikuisella) itsellään. Tämä on toinen asia, jota olen oppinut hiljattain. Aina ennen toimin väärin ja olin se "uhri". Nyt yritän opetella olemaan se vastuuntuntoinen ja terveen itsekäs nuori nainen, joka alkaa rakentaa elämäänsä uudelle, terveelle pohjalle.
En halua katkeroitua, katua tai "kostaa" kenellekään. Haluan tehdä itselleni sen terveen itsekkään teon, jonka ansaitsen ja olen velvollinen itselleni tekemään. Jokaisen pitäisi tehdä näin. Siispä teen suursiivouksen "ihmiset elämässäni"-kansioon. Nämä ihmiset varmastikin huomaavat tämän jossakin vaiheessa… tai sitten eivät.
Mulla on pienen pieni määrä korvaamattomia ihmisiä ympärilläni, joista olen itselleni perheen ympärilleni rakentanut. Biologisuudella ei ole mitään tekemistä tämän kanssa. Biologisuutta tärkeämpää on rakkaus, välittäminen ja luottamus. <3
Ugh. Olen puhunut.
Ps. Teksti on jälleen vähän sekava, kun päässä pyörii miljoona ajatusta tästä aiheesta eikä kaikkea saa kirjoitettu sanoiksi niinkuin haluisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti