sunnuntai 14. joulukuuta 2014

No nyt vähän sattuu

Viime yönä valvoin johonkin kolmeen asti, kun vasenta jalkaa särki kunnolla. Kipu ei ollut kova, mutta se muistutti aikapaljon kasvukipuja eli oiskohan se sitten hermosärkyä ollut. Ja hermosäryn ei tarvitse olla voimakasta, jotta se vaivaa. Se alkoi takareiden yläosasta/pakaran alaosasta ja jatkui aina sääreen asti. Sitten vielä polvi vihoitteli. Ihan justii polvilumpion yläpuolella tuntuisi lihas olevan aivan palikkana ja kyykätessä tuntua.

Vähän olen vissii repiny tuon jalkatreenin kanssa liiakseen. Tai liian nopea kehitys. Kyllä jalat jaksaa sen 155kg nostaa prässissä, mutta tosiaa varmaankin pitäisi huomioida sitten, ettei oikeasti revi itseään. Ehkä ei pitäisi vetästä kymmentä toistoa kuitenkaan viittä rundia. :D

Mä alotin viime viikolla tehdä yhen jalan kyykkyjä smithissä. Ja heti rakastuin! Painoja ei ole vielä paljoa. Oliko alta kymmenen kiloa. Kuhan ensin opetellaan tekniikka ja vasta sitten aletaan lisäämään painoja. :)



PS. Mä en ole sitten mikään salikuvaaja. Välillä saatan happea haukkoessani jonkun kuvan ottaa, mutta mä en ajatuksiani ja energiaani aio käyttää kuvaamiseen. Anteeksi tästä. Mutta mä meen salille treenaa, poistamaan stressiä ja nauttimaan. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti