Suomen tilanne on menny jonkin aikaa jo hurjaa alamäkeä eikä tulevaisuus ole (ainakaan minulle) kauhean toiveikas. Se jopa pelottaa. Lisäksi meidän suorittaja-yhteiskuntamme ei minua enää nappaa. Taino, ketkä suorittaa plus maksaa veronsa, ketkä yrittävät selviytyä ja ketkä sitten nauttivat tämän maan anteliaisuudesta veromaksajien kustannuksella.
Noh, mutta nyt kaikesta huolimatta muutaman päivän ajan minussa on kyllä vallinnut suuri ylpeys kotimaastani. Fran tuli keskiviikkona Suomeen ja olemme sitten vähän ihmetelleet tätä meidän lumen valkoista luontoa.
Käytiin tekemässä muutaman tunnin happihyppely läheisellä järvellä. Ei tullu kummallakaan kylmä - etenkään tuolla etelän hedelmällä. Nahkarukkaset olivat kuulemma superhyvät ja pitivät hyvin lämpöä. Lisäksi tänää pääsivät kokeiluun mummini tekemät sinivalkoiset villasukat, jotka tuntuivat kuulemma todella kivalta ja lämpimiltä jaloissa.
Torstaina tein meille ehtaa karjalanpaistia. Oli ihan 4 tuntia uunissa. Ja kylkeen tietenki perunoita. Osu ja uppos. ;)
Jesh, jälleen pieni hipaisu suomalaisuuteen otettu. :D




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti