Juhannus on juhlittu ja siihenkin minut siivitti meidän (mun ja siskoni) 25v. synttärit. :) Juhannusviikonloppu tuli vietettyä osittain myös töissä. Elämä on ollut kaiken muuttohässäkän, työnteon ja muun elämän keskellä todella härdelliä. Siitä syystä tämä blogin puoli on kärsinyt. Ei ole tullut kerrottua juurikaan siitä #roadtripstä :(
Mutta asia korjataa juuri nyt, kun aloitan muutaman postauksen pituisen jutun. Reissun menoa, kuvia ja mahdollisia vinkkejä voi lukasta. :) Joten asiaan...
Lentokone vei meidät siis Milano-Bergamo-kentälle, joka sijaitsee siis Bergamossa, reilu 40km Milanosta idän suuntaan.
Auton kanssa tuli pieni muutos suunnitelmiin. Kun mä vielä olen alle 25v., kuulun "riskiryhmään" ja mun takia meijän olisi pitänyt maksaa lisää n. 30€/pvä. Ja toisesta kuskista olisi pitänyt maksaa anyway 14€/pvä. Eli jotta mä olisin saanut ajaa, ni se olisi ollut 44€/pvä lisämaksua. No thanks! Päädyimme ratkaisuun, että J ajaa koko matkan.
Bergamo ei kuulunut meidän matkasuunnitelmiin, joten lähdimme samantien ajelemaan kohti Como-järveä, kun saimme auton haltuumme.
Como on aivan upea paikka. Keskellä alppeja kauniin järven rannalla. Rannalla kävellessä voi katsella mihin suuntaan vaa, näet Comoa. Oikealle, vasemmalle, ylös, alas. Siksi itse väitän, että jos Comolle menee, kannattaa panostaa ainakin siihen järvi+alppimaisemaan. Me ruokailtiin ja kahviteltiin järven rannalla mielettömän upeissa maisemissa ja siksi suosittelen muitakin sielläpäin olevia tekemään samoin.
Keskusta sijaitsee järven läheisyydessä, että kyllä sitä sitten pääsee rannalta myös ostoksia tekemään. Myös kaunis kirkko ja kauniit keskustatalot sijaitsevat vain kävelymatkan päässä rannasta.
Comolta lähdettiin ajelemaan kohti itärannikkoa Veronan ja Ferreran kautta. Reitille osui aivan uskomattomia maisemia alppimaisemineen, tasaisena maaseutumaisemana, rannikkomaisemana jne.
Matkan varrella ajoimme lukuisien pikkukylien ja -kaupunkien läpi tai ohitse. Ficarolo nimisen kylän kohdalla silmiini osui kirkon torni, joka oli vinossa! Tässä maassa ei tiedetä vatupassia? :D Pitihän sinne poiketa käymää sen verran, että kuvan sai ja hetken ihmeteltyä. Tosin myös meitä ihmeteltiin paikallisten toimesta, kun kaksi outoa kieltä puhuvaa hömppää kiertää toria ja kuvaa naureskellen heidän kaunista kirkon tornia. :D
Tarkoituksemme oli asettua yöksi Riminiin, jonne olimme tehneet hotellivarauksen. Ainakin omasta mielestämme. Navigaattori vei meidät Riminiin, mutta paikan päällä todettiin ettei sellaista osotetta ole olemassa, mikä meille varauksen yhteydessä annettiin. Muutama puhelu Suomen suuntaan ja löysimme naapurikaupungista samannimisen hotellin kuin mikä varaamamme hotelli oli. Sinne päästyämme todettiin, että se ei ole enää toiminnassa. Eikä samasta nimestä huolimatta ollut se mihin varauksemme oli tehty.
Hotellin pitäjä puhui englantia ja halusi tulla paikan päälle auttamaan meitä. Hän soitti varauksessa olevaan numeroon meidän puolesta. Selvisi, että hotellimme on "vaihtunut" ja taas toiseen kaupunkiin. Navigaattori lakkas tässä kohin toimimasta, mutta hotellin pitäjä antoi Riminin kaupunkikartan, joka ei kuitenkaa ulottunu ihan sinne minne meidän piti mennä, mutta hän yritti parhaansa mukaan neuvoa reittiä meille.
Pääsimme oikeaan suuntaan lähtemään kuitenkin. Kun päästiin kyseiseen kaupunkiin, herätin broidin Suomessa ja hän sai meille reittiohjeet perille. 10min ja seisoimme hotellin aulassa. Kolme tuntia siinä sitten meni ihmetellessä/etsiessä hotellia. Kyllä alkoi halkokin kasvaa sopivasti ottaan. Kun saatiin kamat raahattua hotellihuoneeseen, päätimme vielä lähteä hyvin ansaitulle bisselle.
Aika tosi hiljasta oli San Mauron marinassa. Muutamat hassut ihmiset oli vielä kaduilla meidän lisäksi, ja peräti yksi baari oli enää auki. :D Sinne sitten juomaan muutamat oluset. Kyseessähän on pieni kaupunki, joka on italialaisten suosiossa kesälomakaudella, joka on vasta edessä päin. Alueella on vähemmän muita turisteja.
Seuraavana aamuna lähettiin jatkaa matkaa kohti San Marinoa, jonne oli matkaa noin 30km. (PSST!! kts. ylempänä oleva kartta!) Kyseinen tiepätkä oli täynnä pikkukyliä ja maaseutumaisemaa riitti silmän kantamattomiin. Maisema oli aika huikeeta ja ei-niin-suora tie teki etenemisestä myös mielenkiintoisemman. :)
Seuraava postaus kertoo enemmän kääpiövaltio San Marinosta. Pysykää kanavalla! ;D
Puspus.
PS. Mahdollisten kirjoitusvirheiden, epäjohdonmukaisuuksien tms. syyksi ilmoitan inhimilliset tekijät, kuten muuttostressi ja kaikenlainen muu aivokapasiteettiä vievät asiat. Pyydän hartaasti ymmärrystä! Kiitos! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti