keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Tulehdustila, mutta "ei" antibiootille - miksi?

Täällä aletaan hiljalleen olemaan elävien kirjoilla keuhkoputkentulehduksen jäljiltä. Vielä ajoittain yskittää ja varmasti jatkuu jonkin aikaa. En käynyt lääkärissä, joten ainoa lääkkeeni tähän on ollut ibuprofeiini (tunnetaan Suomessa nimellä Burana).

Mä päätin yrittää selättää taudin levolla, tulehduskipulääkkeillä ja luottamalla elimistöni vastustutuskykyyn. Voihan se olla et jälkitautia pukkaa ja sitten varmaa fiksuinta hakea ne antibiootit. Itse koen, että antibioottihoitoihin lähdetään aivan liian helpolla. Itselleni en halua kuuria sen tähden, että tulehdusarvot ovat vähän raja-arvojen yläpuolella. Pienet tulehdukset tulisi terveen ihmisen elimistö itse hoitaa. Mutta toisaalta on turha pitkittääkään sen aloittamista, jos tilanne oikeasti sitä vaatii.

Miksi en halunnut antibioottia?
Ihan syynä on se fakta, että antibiootit tuhoavat taudin aiheuttajabakteerien lisäksi elimistön omia "hyviä" bakteereja. Ja se siis tarkoittaa immuniteetin heikkenemistä. Tästä syystä on hyvä syödä maitohappobakteereja kuurin aikana. En kokenut taudin olevan niin paha eikä kuumettakaan juurikaan noussut, että olisin antibioottikuuria hakenut.

Selvennän vielä, että en ole siis mikään lääkkeistä kieltäytyjä. Jos oikeasti on tarvetta antibiooteille, otan ne vastaan. Mutta mä uskon, että perusterveen ihmisen elimistön tulisi hoitaa pienet tulehdustilat. Ja kyllä, se voi tarkoittaa joitakin petipäiviä ja pidempikestoista sairastamista. Vai eikö enää ole aikaa edes sairastaa?



Joku siellä nyt ajattelee, että sehän on hipiksi heittäytynyt. Ehkä. Tai sitten vaan tietoinen sellaisista asioista, mistä ei normi tasamaantallaajalle puhuta. :)

Pysykää terveinä!
Puspus. Besos. <3


Ps. Mulla on tuolla odottamassa iso 120x60cm kanvastaulu, maalipöniköitä ja siveltimiä. Mielessä on uuden tekniikan kokeileminen, katsotaan mitä tulee. ;)



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti